Markku Myllylä

Tämän kirjan aineistona olevat hauet on pyydystetty vapakalastusvälineillä uuden vuosituhannen alussa eli vuosina 2000 - 2005. Gallup-kyselyn tekeminen 1000 hauelle uistelemalla on ollut mielenkiintoista ja hauskaa puuhaa. Sopivan kokoiset vaapuilla haastatellut haukiyksilöt on sitä paitsi valmistettu ruoaksi ja syöty suurella mielihalulla. Kirjasta löytyy vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: milloin kannattaa kalastaa haukea, missä hauki luuraa, onko haukivuosien välillä eroja, parhaimmat haukikuukaudet, montako tuntia pitää kalastaa saadakseen 10-kiloisen hauen. Myös hauen ruoaksi valmistamiseen löytyy vinkkejä ja valmistusreseptejä. Kirjassa on tarkasteltu myös hauen roolia kalastusmatkailussa. Parhaimmat hauen kalastukseen soveltuvat vieheet ovat seuloutuneet joukosta selvästi esille. Tässä kirjassa on nimeltä mainittu 23 vaappua tai muuta viehettä, jotka ovat erinomaisia hauenpyyntivälineitä. Voisipa melkein antaa lupauksen, että jos haukikalaretkellä on mukana nämä vieheet, niin aina joku niistä saa hauen iskemään, oli sitten keli ja ajankohta mikä tahansa. Haukivaappujen Top 10 rankinglista kertoo, mitkä ovat olleet 2000-luvun alun parhaita hauen uisteluvaappuja. Tavallisimmin tällaisia kalojen ottiviehetilastoja tehdään kysymällä kalastajilta tai kalastustarvikekauppiailta millaisia vieheitä ostetaan eniten. Tässä tapauksessa vieheasiaa kysyttiin suoraan asianomaisilta eli vähän yli 1000 ottihaluiselta hauelta uuden vuosituhannen alussa eli vuosina 2000 - 2005.

Elämäni varsitieltä kirjasarja:Markku Myllylä 2024: Herrana Helsingissä. Vuodet 1984-2018Markku Myllylä 2019: Opintiellä Oulussa. Vuodet 1974-1984. Markku Myllylä 2004: Koulupoikana Kuusamossa. 1954-1974. Hilkka Myllylä 2002: Kärpäsenä Kalevan katossa ja vähän kentälläkin. Vuosikymmenet 1960-1990. Hilkka Myllylä 1993: Luonnonniityltä palveluyhteiskuntaan. Vuosikymmenet 1930-1950.

KALARETKIEN KUUSAMO JA PAANAJÄRVI kertoo monista kirjoittajan mieleen painuneista kalaretkistä ja muista kalastuksen asioista Kuusamossa 1950-luvulta alkaen aina nykypäiviin. Kirja sisältää myös osion kalaretkistä nyt Venäjän puolella sijaitsevalle Kuusamon Paanajärvelle. Kalaretkillä on koettu hienoja hetkiä, nuotiolla tulistellessa, kalaruokia valmistaessa ja nauttiessa. Kokenut kalakirjailija kertoo antoisia pyyntitapoja ja ottivieheitä sekä kalasaaliin valmistustapoja. Itse pyydetyt kalat maistuvat aina parhaimmalle! Kalastusneuvos FM Markku Myllylä on kuusamolainen tietokirjailija, jonka erikoisalat ovat kalastus, kalaruoat, matkailu ja Jäämeri. Hän on kirjoittanut yhteensä 21 kirjaa kalastuksesta.

Tässä kirjassa valehdellaan surutta. Kerrassaan aivan kauheita kalavaleita kerrotaan niin, että korvat heiluvat. Suomen vesiltä on pyydetty aivan kammottavan suuria kaloja, Kuusamostakin mormyskapilkillä semmoinen hauki, että pelkkä sen digikuvakin painaa kuudetta kiloa. Ilman kehyksiä. Ja Perämerestä mato-ongella semmoinen siikakin, että pelkästään sen varjon suolaamiseen kului puolitoista kiloa merisuolaa. Tämä kirja on jatko-osa v. 1993 toimittamalleni Jodlaava matikkoira kirjalle. Siinä oli noin 800 erilaista kalavitsiä ja kaskua, jotka valittiin kalavitsikilpailuun lähetetyistä reilusta tuhannesta kirjoituksesta. Tämän kirjan Jodlaavan matikkakoiran poika Kalavaleita aineisto on koottu uudella 2000 vuosituhannella. Kirjassa on noin 700 erilaista kalavaletta, kaskua, vitsiä ja sattumusta.

Kirjassa "Opintiellä Oulussa" on hajanaisia havaintoja kuusamolaisen nuoren miehen opiskeluajoilta ja varhaisista työvuosista Oulussa vuosina 1974-84. Kirjassa valotetaan biologian ja maantieteen maisterin opintopolkua ja siihen liittyviä asioita Oulun yliopistossa. Kirjaan on tallennettu joitakin muistojen murusia nuoruusvuosilta Oulussa, millaiselta maailma ja Suomi näyttivät nuoren miehen näkövinkkelistä, mitä opiskeluaikoina puuhattiin, iloja ja suruja, miten maailmankuva avartui, kalaretkiä, luontoretkiä ja elämyksiä, työkokemuksia. Eli arkisia tavallisia asioita 1970-80 luvuilla.

Sana kalastusmatkailu herättää myönteisiä tuntemuksia ihmisissä. Sanaan sisältyy kaksi myönteistä elementtiä: matkailu ja kalastus. Matkailu on mukavaa ja avartavaa ja antaa uusia elämyksiä. Kalastus on antoisa harrastus ja tarjoaa tuotteistettuja kalastuselämyksiä asiakkaille ja monipuolisen liiketoimintaperustan yrittämiselle. Kirjaan on koottu perustietoja kalastusmatkailuyrittäjäksi aikoville, tietoja Suomen kalavesistä, kaloista ja kalastuksesta, lainsäännön koukeroita, esimerkkejä kalastusmatkailusta ulkomailta ja kotimaasta, kalastuksen tuotteistamisesta, markkinoinnista, mainonnasta. Kirjan tarkoituksena on herättää ajatuksia ja antaa tietoa kalastusmatkailuyrityksen suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi.

Kuluvalla uudella vuosituhannella Suomeen on rantautunut uusi kalastuslaji: kalabongaus eli fongaus. Tässä lajissa yritetään pyydystää mahdollisimman monta kalalajia vapakalastusvälineillä tai millä hyvänsä laillisella pyydyksellä laillisena kalastusaikana. Kalabongauksessa lasketaan itse pyydettyjen kalalajien lukumäärä vuodessa. Kalojen koolla ei ole bongauksessa väliä, alamittaiset lasketaan tietysti takaisin ja samoin ne kalat, joita ei käytetä ravinnoksi. Kriteerinä on, että pyydystetty kala on käynyt kalastajan kädessä. Kalabongauksessa voi kerätä elämänpinnoja, vuosipinnoja, päiväpinnoja. Vuodessa pystyy helposti pyytämään Suomen vesistä yli 10 kalalajia, 20 lajia vaatii jo enemmän ja 30 lajiin saa tosissaan pinnistellä. Suomen vesistä on pyydetty vuoden aikana ainakin 47 kalalajia, mutta se vaatii jo todellista keskittymistä asiaan. Supersuoritus olisi 50 kalalajia vuodessa, mahdollista sekin on. Elämänpinnoja Suomen kalalajeista on saatu kerättyä ainakin 56 kappaletta. Jos haluat kokeilla todella uudenlaista kalastusta niin tervetuloa fongauksen pariin. Tässä harrastuksessa tulet oppimaan paljon uutta kalastamisesta, kalastustavoista, kalastusvälineistä ja samalla opit aivan uusia asioita vesistöistä ja vesiluonnosta. Tärkeintä on kalastus ja hauskinta on lajikalastus.

Katiska on kaikille tuttu kalanpyydys. Se on helppokäyttöinen ja antaa kalaa tottumattomallekin kalastajalle. Ahven, hauki ja särkikalat ovat tyypillisimpiä katiskakaloja, mutta myös made luikertelee talvella mielellään jään alle asetettuun katiskaan. Katiskoilla on saatu 2000-luvulla Suomen vesistä yhteensä 25 kalalajia sekä rapua ja täplärapua. Katiskakalastus on Suomessa kehittynyt erittäin voimakkaasti 2000-luvulla. Uudet mallit ja materiaalit ovat lisänneet katiskan suosiota: katiska on helppokäyttöinen ja varmapyytöinen kalastusväline. Muovi ja vetoketjukin ovat löytäneet tiensä nykykatiskan rakenteisiin. Markkinoilta löytyy nyt myös kaksikerroksisia katiskoita. Hyvän katiskan pyyntitehon salaisuus on yksinkertainen ja varsin yllättävä: Kalat ovat uteliaita. Kalat haluavat mennä katiskaan. Ne viihtyvät siellä. Kalat eivät löydä poistumistietä hyvästä katiskasta. Katiskalla saa kesämökkiläinen helposti soppakalat ja savuahvenet. Tämä "Katiskakirja" on tarkoitettu katiskakalastuksesta kiinnostuneille kalastaville kansalaisille sekä erityisesti kesämökkiläisille. Ammattikalastajille kirjasta löytyy virikkeitä erityisesti merialueen suomukalan pyyntiin, onhan katiska hylkeenkestävä pyydys. Kalavesien hoidosta lakisääteisesti vastaaville osakaskunnille kirjasta löytyy innostusta kalavesien hoitoon myös katiskapyynnin avulla. Myös katiskapyynnin kehittämisen "ammattilaisille" saattaa kirjasta löytyä uusia virikkeitä katiskapyynnin ja katiskamallien jatkokehittämiseen.