Markku Niskanen

Suomen lähettiläs Kööpenhaminassa, Washingtonissa, Lontoossa ja Haagissa. Pohjois-Savon ja Kainuun sotilaspiirin esikuntapäällikkö ja rauhantekijä sisällissodassa. Kansanedustaja. Kauppa- ja teollisuuskonsernin johtaja. Armas Herman Saastamoisen elämäkerta on ainutlaatuinen tarina miehestä, joka hillitsi sisällissodan jälkeisiä kostotoimia Kuopiossa ja edusti Suomea maailmalla, itsenäisyytemme alkutaipaleella.

Raastavan rakastava kuvaus puolison muuttumisesta toiseksi – ja siitä, miten kokemuksesta voi selvitä." Markku ei aluksi huomannut vaimon Alzheimeria - muistisairaus teki arjesta jatkuvaa kärhämää". -MTV uutisetPuoli vuosisataa kestänyt kumppanuus päättyi odottamattoman nopeasti, kun Alzheimerin tauti muutti Markku Niskasen ja hänen vaimonsa yhteiselon hoitosuhteeksi. Alzheimer on paljon muutakin kuin muistisairaus. Se muuttaa paitsi sairastunutta myös tämän puolisoa monilla ja erilaisilla tavoilla. Sen lisäksi, että läheinen irtaantuu ajasta ja paikasta, hänen käytöksensä muuttuu. Sydämellisestä ja herttaisesta ihmisestä tulee lähimmäisiään tyrkkivä ja joskus odottamattoman aggressiivinen ihminen. Niskanen sai huomata, miten Alzheimer pani tutun ja lempeän puolison toimimaan tragikoomisen omituisesti: lentokoneessa tavarat oli saatava ruumasta kesken lennon, pakastimen pohjalta löytyneestä neljä vuotta vanhasta hirvenlihasta oli heti saatava ruokaa, juhlaillalliselle meinattiin lähteä golfliivissä ja samassa puserossa, jossa oli tehty viikkojen ajan kotiaskareita ja myös nukuttu. Vertaistukea tarjoava Puolisoni Alzheimer on rehellinen kuvaus elämästä Alzheimerin tautia sairastavan puolisona ja siitä muutoksesta ja kaipuusta, kun kaikki muuttuu mutta säilyy samaan aikaan ennallaan. Niskanen palaa arkisen elämän hetkiin, kokee haikeutta menetetystä rakkaasta, joka sittenkin on vielä läsnä. Muutokset puolison luonteessa ja oman vihan ja täydellisen ennakoimattomuuden hyväksyminen saavat Niskasen ajattelemaan, ettei hän teekään kuvausta puolisostaan vaan Alzheimerista, täysin eri ihmisestä.” Olin ennen kuin jälkiuunileipä: päältä kova ja sisältä pehmeä. Vaimoni sairastuminen muutti minut herkemmäksi. Nyt olen päältäkin pehmeä.” – Markku Niskanen

Kalle Väänänen oli savolaisten arkisen elämän hersyttelijä ja tirkistelijäkinSanarieskan leipojan elämäkerta lisää hienolla tavalla Savon murteen myötätuulta. Biologian lehtori Kalle Väänänen kuvaili hersyvällä tyylillä savolaisten arkielämää ja elämän nautintoja kalakukkoa ja saunaa unohtamatta. Kuopiossa 1888 syntyneen Kalle Väänäsen murrerunot saavat lukijan hyvälle tuulelle. Yksi Rieska-Kallen tunnetuimpia runoja on Yö Ruuskasen torpassa:Savon murteella kirjoitettujen runojen - sanarieskojen - ansiosta Kalle Väänänen sai 1920-luvulla kunniakkaan kutsumanimen Rieska-Kalle. Sanarieskasta on otettu kuudella vuosikymmenellä seitsemän painosta. Viimeisten painosten menestystä siivitti Iisalmessa vuonna 1886 syntyneen Oskari (Oki) Räisäsen mainio kuvitus. Väänäsen runoissaan ja kirjoissaan käyttämää Savon murretta puhuttiin Kuopiossa ja sen naapuripitäjissä. Täällä hän myös kirjoitti ja lausui runojaan. Väänänen vertaili Suomen Matkailijayhdistyksen Kuopion haaraosaston 40-vuotisjuhlassa vuonna 1927 Kuopion kaupungintalossa esitetyssä runossa Ylistykseh hymistystä Puijom mäelle, Savommuan herttaselle helemelle Kuopiota Capriin, Rivieraan ja Venetsiaan. Kalle Väänänen oli itseoikeutettu esiintyjä Väänästen sukuseuran ensimmäisessä sukujuhlassa kesäkuussa 1939 Puijolla ja Kehvon Haapalahdessa. Laivamatka Kuopiosta Kehvolle oli ikimuistoinen, sillä Kalle lausui kalakukkoa matkaeväänä nauttineille sukulaisilleen mainion runonsa Kalakukon ylistyslaulu. Väänänen sai myös kuopiolaislähtöiseltä luonnontieteilijä Aukusti Juhana Melalta virikkeen paneutua Charles Darwinin oppeihin. Hänestä tuli 1910-luvulla ihmiskunnan jalostamisen ja rotuhygienian puhemies. Vapaussodan taisteluihin osallistunut Väänänen kiersi Euroopan maita ja mantuja 1920-luvulta alkaen. Savon murteella kirjoitettu kirja Pöljän pysäkiltä palmupuiden siimekseen on matkakirjojen klassikko. Sotien aikana Väänänen kiersi korsusta korsuun ja esiintyi rintamamiehille järjestetyissä tilaisuuksissa. Hän sanoitti ja sävelisi ISO-IITA -laulun.

UrheiluhengessäTämä on kirja kuopiolaisten elämästä ja kohtaloista vuonna 1918. Henkilöhakemistossa on yli 900 Kuopion tapahtumiin osallistuneen nimi. Kuopion taistelu käytiin helmikuun alussa 1918 urheiluhengessä. Näin on luonnehtinut kahdeksan päivää helmikuun alussa 1918 kestänyttä mittelöä historian emeritusprofessori Jussi T. Lappalainen. Kuopiossa syntynyt Lappalainen tuntee ja tietää tapahtumien kulun Suomen itsenäistymisen ajan tutkijana. Muitakin syitä kuin urheiluhenki Kuopion vuoden 1918 tapahtumien ketjulle on. Niistä kerrotaan tässä kirjassa. Kuopion työväen radikalisointi ei sujunut vallankumousta ajavien suunnitelmien mukaan. Haminan huligaanien vierailulla Kuopiossa marraskuussa 1917 ei ollut toivottua vallankumouksellista vaikutusta. Toinen merkittävä tekijä oli se, että Kuopion ärhäkimmät sosialistit siirtyivät tammikuussa 1918 kansanvaltuuskunnanpalvelukseen Helsinkiin. Useimmat Kuopion työväen ykkösketjun pelaajat pakenivat keväällä 1918 Venäjälle, jossa he tapasivat kohtalonsa. Vuosi 1918 oli Kuopiossa kurjaakin kurjempi, mutta ei niin kurja kuin useimmalla muulla kevään 1918 taistelupaikkakunnalla. Sujuvasta yhteiskunnallisen ristivedon päättymisestä kertoo se, että Kuopio oli yksi harvoista kaupungeista, jossa sosialidemokraatit saivat enemmistön loppuvuoden 1918 kunnallisvaleissa.