Marko Nenonen

Pysäyttävä tietokirja etsii noitaroviot sytyttänyttä kipinää. Euroopan suuret noitavainot kestivät kolme vuosisataa. Välillä kiihko laantui, sitten roviot syttyivät taas toisaalla. Kuolemaan tuomittiin suuri joukko ihmisiä, joiden väitettiin vahingoittaneen muita noituudella tai solmineen liiton paholaisen kanssa. Joukkovainot romuttivat toimivan yhteiskunnan toistuvasti. Mikä sai teologit ja inkvisiittorit luomaan teorian, joka johti mielettömyyksiin? Vainoja eivät selitä syytettyjen teot, vaan vainoajien toiminta ja ajattelu, jossa ikivanhoista salaliittokuvitelmista rakennettiin ankara opinkappale. Historiateos pohtii ihmisen ajattelua ja pelkoja, jotka voivat johtaa äärimmäisyyksiin.

Ajankohtainen tietokirja kertoo, millaista tulevaisuutta koronaviruksen aiheuttama poikkeustila ennustaa. Koronakriisi on ollut ensimmäinen maailmanlaajuinen katastrofi toisen maailmansodan jälkeen. Euroopassa oli jo ehditty unohtaa, millaista on elää uhkaavan kuoleman, romuttuvien talouksien ja poikkeustilan natisuttaman demokratian keskellä. Mitä oikein näemme, kun kriisi riisuu ympäriltämme tutun ja turvallisen? Korona on kärjistänyt ja nopeuttanut muutoksia esimerkiksi tekemällä etätyöstä valtavirtaa. Millä tavoin pitkälle edennyt digitalisaatio on muuttanut kriisissä keskeistä mediaa ja meitä kaikkia? Toisaalta poikkeustila on tehnyt näkyväksi, miten talous, demokratia ja yhteiskunnat olivat jo ehtineet muuttua huomaamattamme. Miten käy demokratian, kun ihmisten perusoikeuksia rajoitetaan? Voimmeko oppia jotain eurooppalaisuutta muovanneesta katastrofien 1600-luvusta? Ja ennen kaikkea: millaisessa maailmassa otamme vastaan seuraavan suuren kriisin? Historian, kulttuurin ja viestinnän kokeneiden asiantuntijoiden teos tarjoaa seitsemän pohdittua ennustusta siitä, miltä yhteinen tulevaisuutemme näyttää koronakriisin valokeilassa. Rami Kangas (s. 1972) on taide- ja viestintäalan yrittäjä, jota kiinnostaa mediatodellisuuden eriytyminen todellisuudesta. FT, dosentti Marko Nenonen (s. 1956) on Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja muun muassa noitavainoista, työttömyydestä ja köyhyydestä kirjoittanut tietokirjailija. Tiedetoimittaja ja väitöskirjatutkija Mari Välimäki (s. 1981) viimeistelee väitöskirjaa esiaviollisista suhteista 1600-luvun Ruotsissa.

Tampereen Rantatunnelista tuli ruma riita. Vuosikausia kaupunginvaltuutettujen suuri enemmistö puolusti Rantatunnelia useassa äänestyksessä. Sitten tilanne muuttui, kun perussuomalaiset uhkasivat sosiaalidemokraattien asemaa. Kärjekkäiden käänteiden jälkeen valtuusto lopulta hyväksyi rakentamisen 2013. Kaupunkisuunnittelussa 1900-luvun lopulla alkanut käänne korostaa ympäristön viihtyisyyttä, ihmisten vuorovaikutusta ja luovan talouden tukemista. Nämä ajatukset yhdistivät vihreät kokoomuksen elinkeinopolitiikkaan, ja vihreät tulivat pitkään hanketta ajaneen kokoomuksen rinnalle. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallit ovat yhteiskuntapolitiikan vaikeimpia asioita kaikissa maissa. Rantatunneli valmistui aikataulussaan. Hanke toteutettiin allianssimallilla, joka on uusi johtamisen innovaatio. Euroopan kaksi ensimmäistä allianssiurakkaa toteutettiin Suomessa ja suomalaisten kehittämän mallin mukaan. Rantatunneli oli niistä ensimmäinen suuri työ. Allianssin kokemuksista suomalaiset kiertävät luennoimassa samalla tavalla kuin PISA-kouluistaan. Marko Nenonen, joka tunnetaan myös noitatutkijana, on kirjoittanut kuntapolitikoinnista ja johtamisen malleista pieni pilkekin silmäkulmassa.

Vanhan ja uuden liikennepolitiikan eroa kuvaa parhaiten polkupyöräilyn aseman muuttuminen. 1960-luvulla kaupunkisuunnittelijat ehtivät jo julistamaan, että polkupyörä jää lasten leluksi. Syksyllä 2015 EU:n liikenneministerit pitivät maailmanhistorian ensimmäisen liikenneministereiden kokouksen pelkästään polkupyöräilyn edistämisestä. Politiikan ohjelmissa on aina kehitetty eniten rautatieliikennettä ja joukkoliikennettä. Siitä huolimatta maantieliikenteen osuus on kasvanut nopeimmin. Naiset kulkevat busseissa kauppakassien kanssa, ja miehet ajavat henkilöautolla. Saimaan kanavaa yritettiin rakentaa 350 vuoden ajan. Tuhansien järvien maassa, ei syntynyt yhtään merkittävää kanavaa ennen 1800-lukua. Maantie- ja rautatieliikenteen vastakkainasettelu haittasi liikennejärjestelmän kehittämistä vuosikymmenet. Liikennemuotojen synergiaa ruvettiin kehittämään vasta 1900-luvun lopulla, kun syntyi ajatus, että sujuva liikenne tukee innovaatioita ja luovaa taloutta. Maailmassa ainutlaatuisen suomalaisen jäänmurtajaklusterin taloudellinen ja strateginen merkitys on entisestään kasvanut, kun ilmakehän lämpenemisen myötä liikenne lisääntyy aivan pohjoisimmillakin merillä. Marko Nenosen kirja liikennepolitiikan paradokseista on suorasukainen esitys kuvitellun oikeaoppisuuden ja todellisuuden törmäyksistä. Nenonen on Tampereen yliopiston yliopistonlehtori, joka on kirjoittanut paitsi hevosen historiasta ja liikenteen historiasta myös noitavainojen historiasta.