Markus Kantola

”Moderniin kriisitietoisuuteen kasvanut ajattelija voi kysyä, onko liberalismi nyt erityisessä kriisissä vai onko se aina ollut kriisissä. Ehkä kysymys ei lopulta ole hukatuista sukupolvista, yli sata vuotta manatusta lännen rappiosta tai edes liberalismin kriisistä. Kenties tarvitsemme vain käsitteellistä selkeyttä ymmärtääksemme paremmin jatkuvasti muuttuvaa maailmaamme sen talousrakenteita, yhteiskuntarakenteita ja valtarakenteita sekä erilaisia tapojamme ajatella niitä. Näin ymmärrämme paremmin myös liberalismia ja nykyaikaista, suomalaista arvopohjaa.” Liberalismi tarvitsee puolustajan ja sen arvon ymmärtämiseksi se tarvitsee myös ymmärrystä itsestään. Tämä kirjoituskokoelma pyrkii näihin molempiin tavoitteisiin. Liberalismia pohditaan niin historian, politiikan, yhteiskunta-ajattelun kuin somekeskustelukulttuurin kautta unohtamatta sen kansainvälisiä aspekteja, oikeisto- ja vasemmistoliberaaleja, sukupuolipolitiikkaa, ajankohtaista woke-kulttuuria tai liberaalin ajattelun itsekritiikkiä.

Sadan viime vuoden aikana Yhdysvalloilla ja sen johtajilla on ollut valtava vaikutus muun maailman tapahtumiin ja ajattelutapoihin. Minkälaisesta aate- ja ajatusmaailmasta sen politiikka on kummunnut? Aatteiden Yhdysvallat kuljettaa maassa käytyyn aatteelliseen keskusteluun 1800-luvun lopun kapitalismikritiikistä Vietnamin sodan, antikommunismin ja kansalaisoikeusliikkeiden kautta pidäkkeettömän markkinatalouden ja kristillisen oikeiston nousuun. Samalla se osoittaa yhdysvaltalaisen älymystön keskeisen vaikutuksen suurvallan harjoittamaan politiikkaan. Näiden hiljaisten vaikuttajien kirjoitukset näyttivät suuntaa merkittävien poliittisten päättäjien ajattelulle presidenteistä alkaen. Tarkkanäköinen teos osoittaa, että kriittisyys Natoa kohtaan ei suinkaan ole Donald Trumpin keksintöä ja että ympäristölainsäädännön saralla Yhdysvallat on toiminut myös edelläkävijänä. Mutta millainen rooli nykyisellä älymystöllä on somekuplien aikakaudella? Onko sen näkemyksillä yhä painoarvoa myös 2020-luvun vaaleissa?

Vielä sata vuotta sitten Britannia hallitsi valtavaa aluetta, johon kuului neljännes maapallon asukkaista. Imperiumin hajoamisen jälkeenkin kuningaskunta on ollut huomattava kansainvälinen toimija, mutta onko sen mahti nyt murtumassa? Miten Britannia ajautui tai ohjattiin kohti Euroopan marginaalia? Blairista Brexitiin selvittää viime vuosikymmenten poliittisia käänteitä Britanniassa ja osoittaa EU-eron reunalle johtaneiden myrskyisten tapahtumien historialliset juuret. Brittiläiseen politiikkaan kuuluva ja aggressiivisen sanomalehdistön valvoma traditionalismi on näkynyt myös Margaret Thatcherin ja Tony Blairin yrityksissä viedä yhteiskuntaa aivan uuteen suuntaan. Teos on ajankohtainen analyysi maasta, joka on nyt kaikkien eurooppalaisten huulilla. Avaamalla keskeisiä poliittisia kädenvääntöjä se auttaa ymmärtämään esimerkiksi Britannian osallistumista Irakin sotaan ja päätöstä äänestää Skotlannin itsenäisyydestä sekä lopulta Euroopan unionissa pysymisestä.

Miksi Yhdysvaltain demokraattien sata vuotta dominoima etelä on nykyisin republikaanien väkevintä kannatusaluetta? Kaatoiko Neuvostoliiton Ronald Reaganin innostus tieteiselokuviin? Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat otti johtavan roolin poliittisena, taloudellisena ja kulttuurisena supervaltana. Sen presidentit ovat maailman vaikutusvaltaisimpina ihmisinä määrittäneet päätöksillään ja henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan maan sisä- ja ulkopoliittista suuntaa huomattavasti enemmän kuin Yhdysvaltain muut poliittiset instituutiot tai suuryritykset. Jakautunut kansakunta tarkastelee Yhdysvaltojen lähihistoriaa presidenttien kautta alkaen Richard Nixonista ja päättyen Barack Obaman toisen kauden loppuun. Ehdokkaiden persoonaa yhä voimakkaammin painottavassa mediassa uskottava imago ja yksinkertaiset ratkaisut ovat olleet avaimia menestykseen. Samalla tulenarat yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset ovat tiivistäneet poliittisia leirejä ja ajaneet kansalaiset yhä kauemmas toisistaan.