Mart Kivastik

Lendame! Let's Fly! Lood lendamisest eesti ja inglise keeles. Räägitakse, et mõnikord inimene tunneb ära, et kui mitte nüüd, siis millal. Sa elad üks kord! Mõnes mõttes su elu ongi su lend ja su enda mure on, kui sa seda võimalust ei kasuta. Menüü on sinu, vali oma elu ise! Kolmteist autorit, kolmteist lugu lendamisest - nii otseses kui ülekantud tähenduses. Raamatus leiab kaasahaaravaid lugusid ulmest kuni nõukaaja olmeni. Mõnes loos tõustakse õhku, mõnes kukutakse alla. Mõnes lendab üldse õmblusmasin. Kakskeelne "Lendame" on mõnus lugemine, mida kaasa võtta reisile, kinkida välismaa sõpradele ja tuttavatele. "Lendame" tutvustab eesti parimaid novelliste, nende keelt ja stiili. Taevas pole kunagi piir, vaid kutse. Lendame! Autorid: Peeter Sauter, Paavo Matsin, Merca, Meelis Friedenthal, Mehis Heinsaar, Lilli Luuk, Margit Lõhmus, Mart Kivastik, Indrek Hargla, Katrin Ruus, Ervin Õunapuu, Toomas Raudam, Andrus Kasemaa -- Let's Fly! They say a person sometime realizes: if not now, then when? You only live once! In a sense, life is your flight and you alone are to blame if the opportunity isn't seized. The menu's your own, pick the life you please! Thirteen authors, thirteen stories about flying, both literally and figuratively. In some, people soar; in others, they plummet. In one, a sewing machine is airborne. Bilingual, "Let's Fly" is a delight to take on a trip, to give as a gift to friends. "Let's Fly" introduces the best Estonian short story writers, their language and style. The sky is never a limit, but an invitation. Let's fly! Authors: Peeter Sauter, Paavo Matsin, Merca, Meelis Friedenthal, Mehis Heinsaar, Lilli Luuk, Margit Lõhmus, Mart Kivastik, Indrek Hargla, Katrin Ruus, Ervin Õunapuu, Toomas Raudam, Andrus Kasemaa Raamatu väljaandmist toetasid: Tallinna Lennujaam, Rakvere Lihatööstus, Go Travel.

Kogumikus on neli näidendit, mille peategelased on Eesti riigi eredaimad isiksused, kellest sõltus Eesti saatus 1940. aastatel." Vares" räägib skandaalse Pärnu poeedi ja Eesti NSV esimese peaministri Johannes Varese Barbaruse armastusest ja surmast, "Kostja ja hiiglane" on tragöödia president Konstantin Pätsist ja "Sõdur" kammerlik näidend kindral Johan Laidoneri viimastest eluaastatest. "Kangelane" on lugu soomepoistest, kes võitlesid venelaste vastu Soome jätkusõjas. Nad kõik olid meie kangelased. Kas siis heas või halvas mõttes, jääb juba ajaloo ja lugeja enda otsustada. Kirjaniku ja filmirezhissööri Mart Kivastiku näidendeid on lavastatud pea kõigis Eesti teatrites. Varem on talt kogumikena ilmunud "Näidendid" (2000), "Külmetava kunstniku portreed" (2006) ja "Eesti asjad" (2010). Väike tibatilluke riik! Imepisike rahvas. Vaata luubiga, et näha. Kaduvväike rahvas. Üks miljon! Ja nii vales kohas. Tundlikus kohas!

Barbarus (alkuteos Sure, Poisu, 2021) on tarttolaisen kirjailijan ja elokuvaohjaajan Mart Kivastikin toinen suomennettu romaani. "Kuka haluaisi olla Vares? Musta raakkuva lintu. Johannes Vares oli turhamainen mies, jonka suurin onnettomuus oli hänen nimensä. Barbarus kuulosti paljon uljaammalta, oli erilainen ja jäi mieleen. Jo nuori Johannes halusi olla Barbarus, joku, joka ei ole tavallinen, joka on erilainen, joka on valinnut itselleen toisenlaisen elämän. Hän lähti yliopistoon Kiovaan, ei Tarttoon kuten kaikki muut..." Barbaruksen nimihenkilö Johannes Vares-Barbarus (1889-1946) oli lääkäri ja runoilija, joka värvättiin pääministeriksi Neuvostoliiton asettamaan nukkehallitukseen Virossa. Vareksen ns. kansanhallituksen tehtävänä oli ”laillistaa” Viron miehitys ja liittäminen Neuvostoliittoon kesäkuussa 1940. Lankoja tässä manööverissä veteli Stalinin erityisedustaja Andrei Ždanov, joka oli myös Terijoen hallituksen muodostamisen takana. Vares-Barbarus tunnetaan huonommin kuin muut tuolloiset virolaiset poliitikot. Kivastik tarttui haasteeseen ja kirjoitti Vares-Barbaruksen traagisen tarinan ensin näytelmäksi ja sitten romaaniksi. Teos käsittelee historiallisiin faktoihin pohjautuen mutta fiktion keinoin kysymystä, miksi ja millä tavoin runoilija-lääkäri värvättiin neuvostovallan palvelukseen, miksi hän suostui tehtäväänsä ja mitä siitä seurasi. Näkökulma on Vares-Barbaruksen persoonassa, perheessä ja lähipiirissä, mutta samalla teos valottaa ilmapiiriä Virossa 1930-1940-luvuilla ja Neuvostoliiton häikäilemättömiä toimintatapoja. Romaanissa esiintyy myös muita tuon ajan politiikan ja kulttuurin henkilöitä, mm. ensimmäisen itsenäisyyden ajan viimeinen presidentti Konstantin Päts. Kivastikilta on aikaisemmin suomennettu novelli Omakuva naisen ja hevosen kanssa (kokoelmassa Nippernaati 2, Eesti Instituut 2016, suom. Katariina Suurpalo) sekä romaani Taivaan portaat (Atrain&Nord 2020, suom. Anna Kyrö), jonka alkuteoksen pohjalta on valmistunut Virossa myös elokuva.

Mart Kivastikin romaanin nimi Taivaan portaat viittaa Led Zeppelinin kappaleeseen Stairway to Heaven. Tuon kappaleen sisältävän levyn saa päähenkilö Uu 13-vuotiaana kuunneltavakseen neuvostoaikaisessa Tartossa. Levyn haltija on hänen aikuinen ystävänsä, kuvataiteilija Georg. Romaani alkaa hetkestä vuosikymmeniä myöhemmin, jolloin Neuvostoliitto on lakannut olemasta ja Viro itsenäistynyt, keski-ikäinen perheellistynyt Uu työskentelee rakennusfirman konttorissa ja Georg on kuolemaisillaan. Siinä missä nuori poika odotti ”oikean elämän” alkamista, keski-ikäinen mies huomaa sen menevän ohi yhä kiihtyvällä nopeudella. Sitä paitsi ”oikea elämä” ei olekaan sitä, mitä sen kuvitteli olevan. Kuinka on käynyt lapsuuden tulevaisuuden haaveille? Uun ystävä Georg ei usko ajan olemassaoloon. Hän odottaa James Webbin teleskoopin valmistumista, sillä sen avulla voisi nähdä ajan alkuun ja - kuten boheemi taiteilijasielu ajattelee - liikkua vapaasti ajassa. Vähän ennen kuolemaansa Georg uskoo keski-iän ikävyyttä potevalle Uulle salaisuutensa, toisen keinon liikkua ajassa. Se toimii ja niin Uu pääsee palaamaan lapsuutensa viimeiseen, lämpimään kesään. Tästä eteenpäin romaani kulkee kahdessa aikatasossa, nykyhetkessä ja 1970-luvulla. Mennyttä aikaa kuvataan lapsuuden ja nuoruuden taitekohtaa elävän pojan kokemana. Virolaisessa kritiikissä on kiitetty 1970-luvun arkielämän autenttista kuvausta ilman jälkiviisautta ja myöhemmin tehtyjä ideologisia tai historiantutkimuksen tulkintoja. Romaania on luonnehdittu itsessään Webbin teleskoopiksi, jonka avulla näkee menneisyyteen. Näkymä on nostalginen, mutta ei pelkästään kaunis. Lapset saavat aikuistumisoppinsa toisinaan suorastaan vaarallisissa tilanteissa. Romaanissa on myös filosofisia ja eksistentiaalisia kysymyksiä ajasta, onnesta ja elämän merkityksestä, mutta niitä koetellaan arkielämää vasten. Uu joutuukin lopulta sen valinnan eteen, missä ajassa hän haluaa elää. Ratkaisu jää sopivasti avoimeksi. Mart Kivastik (s. 1963) on tarttolainen kirjailija ja elokuvaohjaaja. Häneltä on ilmestynyt kolme romaania, useita novelli- ja esseekokoelmia sekä näytelmä- ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän on saanut useita palkintoja kirjallisesta tuotannostaan. Suomeksi häneltä on julkaistu aikaisemmin vain yksi, Katariina Suurpalon suomentama novelli antologiassa Nippernaati 2 (Eesti Instituut 2016).