Martin Ubani

Lapsenkokoinen katsomuskasvatus on monipuolinen sukellus lapsen maailmaan ja katsomukselliseen ajatteluun. Sen tieteellisesti tasokkaat, mutta käytännönläheiset artikkelit pohjautuvat lokakuussa 2020 pidetyn katsomuskasvatussymposiumin esityksiin. Niissä pohditaan, miten kasvattaa lasta tilanteessa, jossa uskonnot ja katsomukset ovat toisaalta aiempaa näkyvämpiä yhteiskunnassa, mutta toisaalta perheiden arjen kosketus niihin on yhä kirjavampaa. Nykyaikaista katsomuskasvatusta tehdään monen tahon ammattimaisena yhteistyönä, jotta voidaan tukea lapsen kehitystä lapsen tasolla, lasta kunnioittaen, ihmetellen ja oppien. Teokseen ovat kirjan toimittajien lisäksi kirjoittaneet Arniika Kuusisto, Elisa Hyvärinen, Sari Havu-Nuutinen, Pekka Metso, Ismo Pellikka, Eriikka Jankko, Katja Castillo, Aino-Elina Kilpeläinen, Jarmo Kokkonen, Heini Paavola, Panu Pihkala, Ruth Illman, Inkeri Ruokonen, Ilkka Tahvanainen, Sylvia Hakari, Leena Lahtinen, Silja Lamminmäki-Vartia ja Elina Fonsen. Saila Poulter (KT, Dos) toimii uskonnondidaktiikan yliopistonlehtorina ja opettajankouluttajana Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän johtaa opettajankoulutuksen kehittämishanketta "Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa". Martin Ubani (FT, TM) on uskonnonpedagogiikan professori Itä-Suomen yliopistosta. Hänen tutkimuksensa kohdistuvat uskontoon ja katsomuksiin yhteiskunnallisessa kasvatuksessa sekä opettajankoulutukseen. Marja Laine (FT) työskentelee Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n toiminnanjohtajana, Hän on tutkinut kulttuurisesti kestävää kasvatusta ja erikoistunut lasten ja nuorten kulttuuri-identiteettiprosessia tukevan toiminnan kehittämiseen. Arto Kallioniemi (TT, KM, HuK) työskentelee Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella uskonnon didaktiikan professorina.

Oikeus omaan uskontoon on perusoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymys, mutta uskonnoilla on myös poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuutensa. Niiden merkitys on kasvanut globalisaation ja uskontoa hyödyntävän nationalismin ja populismin myötä, ja uskonnollisten vähemmistöjen osallisuus ja oikeudet ovat olennaisia yhteiskuntarauhalle. Kun uskonnollinen moninaisuus lisääntyy, tarvitaan uudenlaista tapaa jäsentää uskontojen roolia yhteiskunnassa. Tätä tietoa tarvitsevat paitsi tavalliset kansalaiset myös kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset, eri viranomaiset sekä kotouttamisen parissa työskentelevät. Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa selvittää, mitä uskontolukutaito merkitsee kansalaistaitona sekä ammatillisena ja akateemisena osaamisena. Keskeisiä lähtökohtia uskontolukutaidossa ovat tieto ja ymmärtäminen mutta myös kriittisyys ja kontekstuaalisuus. Teos soveltuu oppikirjaksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, ja siitä on hyötyä kaikille, jotka kohtaavat erilaisista uskonnollisista taustoista ja perinteistä tulevia ihmisiä.