Martti Haavio

Mitä kaikkea muinaisten suomalaisten karhunpalvontaan liittyi? Millaisia syntymyyttejä kerrotaan suden, käärmeen ja tulen alkuperästä? Martti Haavion ensimmäistä kertaa vuonna 1967 ilmestynyt klassikkoteos Suomalainen mytologia kertoo elävästi pohjolan vanhoista jumalista ja muinaisten esivanhempiemme maailmankäsityksestä. Samalla avautuu myös kiinnostavia yhteyksiä suomalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kulttuurien tarujen ja legendojen välillä. Voimakkaan vaikutuksensa takia teos on tärkeä osa suomalaisen mytologiantutkimuksen historiaa. Pitkän tauon jälkeen uudelleen ilmestyvä kirja tarjoaa kiehtovia lukuhetkiä jokaiselle muinaisuskosta ja uskontotieteestä kiinnostuneelle. FT Ulla Piela on kirjoittanut teokseen uudet jälkisanat. Martti Haavio (1899-1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella Haavio julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää. Suomalainen mytologia jäi hänen viimeiseksi tutkimuksekseen.

”Muinaisrunoutemme välittää meille tietoja kalevalaisesta kulttuurista, suomalaisesta sankarikaudesta, josta historia on vaiti." Klassikkoteos Suomalaisen muinaisrunouden maailma ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Kansanrunouden- ja mytologiantutkimuksen suurnimi Martti Haavio tutustuttaa lukijan muinaisen runoutemme eri lajeihin sankarilauluista sananlaskuihin ja syntyloitsuista itkuvirsiin. Haavio avaa silmiemme eteen muinaisrunoissa kuvastuvan yhteiskunnan: arkielämän, elinkeinot, yhteiskuntaluokat ja ammatit, sotamyytit ja historian. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä teos ilmestyy nyt uudelleen osana SKS:n kansanuskon klassikoiden sarjaa. Uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen on kirjoittanut teokseen uudet jälkisanat nykylukijan iloksi ja avuksi. Martti Haavio (1899-1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella Haavio julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää.

”Kalevalan tärkein henkilöhahmo ja, niin kuin on monesti sanottu, suomalaisten kansallisuros on Väinämöinen. Jokainen, joka on lukenut kansalliseepoksemme, on siihen perustaen muodostanut hänestä käsityksensä. Mutta on toinenkin Väinämöinen: kansanrunojen. Huomaan nyt teokseni valmistuttua, että olen päätynyt tuloksiin, jotka pahoin järkyttävät sitä mielikuvaa, mikä on hänestä luotu Kalevalan pohjalta.” Kuka oikeastaan on Väinämöinen - Kalevalan sankari, tietäjä, jumala vai jotakin muuta? Mikä yhdistää kalevalaisten tarinoiden Väinämöistä ja skandinaavisen mytologian Odin-jumalaa? Martti Haavion klassikkoteos Väinämöinen ilmestyi ensi kertaa vuonna 1950. Juhlapainoksen uudet jälkisanat on kirjoittanut uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen. Martti Haavio (1899-1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella hän julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää.

Suomalaiset kodinhaltiat olivat osa esivanhempiemme elämää sukupolvien ajan. Kaikille tuttujen kotitonttujen ja saunatonttujen lisäksi pihapiiri oli täynnä mitä erilaisimpia yliluonnollisia olentoja elättikäärmeistä maanhaltioihin. Haavion tutkimukset suomalaisesta haltiauskosta ja sen eri kerrostumista raottavat ovea menneiden aikojen ihmisten maailmaan. Kansanuskon ja tarinatutkimuksen klassikko Suomalaiset kodinhaltiat ilmestyi ensi kertaa vuonna 1942. Juhlapainoksen uudet jälkisanat on kirjoittanut folkloristiikan dosentti FT Kaarina Koski. Martti Haavio (1899-1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella hän julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää.

”Waan Carialaisten Nämet olit Epeiumalat”Martti Haavion klassikkoteos Karjalan jumalat avaa eteemme muinaisten karjalaisten kiehtovan mielenmaiseman. Millaisia olivat heidän vanhat jumalansa ja kuinka ne hallitsivat ihmisten elämää? Miksi kekriä vietettiin uhrimenoin? Miten Karjalan jumalat liittyvät kristillisiin pyhimyksiin? Teos esittelee myös kiinnostavia yhteyksiä karjalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kulttuurien legendojen välillä. Martti Haavio (1899-1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella hän julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää. Suomalaisen muinaisuskon ja -uskonnon tutkimuksen merkkiteos Karjalan jumalat ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 1959. FT Ulla Piela on kirjoittanut teokseen uudet jälkisanat.

Bjarmia eli Bjarmien maa on islantilaisissa saagoissa ja muissa keskiaikaisissa lähteissä esiintyvä alue, joka sijaitsi Jäämeren tai Vienanmeren rannoilla. Bjarmeja on perinteisesti pidetty suomalaisugrilaisena kansana, joka vaurastui käymällä kauppaa suurten jokien varrella. Viikinkien ja myöhemmin mongolien hyökkäykset koituivat lopulta Bjarmien maan tuhoksi, mutta tarina tästä muinaisesta suomensukuisesta kansasta jäi elämään saagoihin. Bjarmien vallan kukoistus ja tuho ilmestyi ensi kertaa vuonna 1965. Klassikkoteoksen uuden painoksen esipuheen on kirjoittanut kaunokirjallisuuden Finlandiavoittaja Juha Hurme. Martti Haavio (1899-1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Hän toimi kansanrunoudentutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Akateemisen uransa ohella Haavio julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää.

Näköispainos vuonna 1937 ensi kerran ilmestyneestä aapisklassikosta. Erkki Koposen kuvitus on täynnä rudolfkoivumaista herkkyyttä. Uusintapainos rakkaasta aapisklassikosta Ruohossa sähähti. Ken siellä sylki? Käärmepä mateli Kirjavakylki. Lammessa liikahti. Ken putos veteen? Sammakko loikkasi Ulpukan eteen. Iloinen Aapinen on kokoelma kansansatuja, runoja ja lukuharjoituksia, joissa äiti leipoo pullaa ja hyville sataa taivaasta hopearahoja. Hiiri joka ompelee kissalle takin, lapsille laulava aapiskukko ja kolme pientä pukkia, joiden kaikkien nimi oli Mikko, lumosivat aapisessa jo vuonna 1937. Moni Martti Haavion lastenruno jäi elämään aapisen ulkopuolellakin ja viehättää edelleen. Taiteilija Erkki Koposen lämminhenkinen nelivärikuvitus.