Martti Häikiö

1990-luvun alussa kulutusjuhlasta ja kasinotaloudesta käännyttiin lamaan, vakaan markan politiikasta devalvaatioon ja markan kellutukseen. Pankit ajautuivat asiakkaidensa luotonhoitovaikeuksien seurauksena syvenevään tappiokierteeseen. Säästöpankkien keskusosakepankki SKOP otettiin Suomen Pankin hallintaan 1991. Kaikki pankkiryhmät tarvitsivat valtion tukea ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen pelkäsi valtion lainansaannin tyrehtyvän. Suomen Säästöpankin tuho -teos kuvaa objektiivisesti vuosien 1992 ja 1993 säästöpankkiryhmän kehityksen - tapahtumat kertoen, syyllisiä etsimättä. Jakaminen oli ymmärrettävästi järkytys säästöpankkien työntekijöille ja luottamushenkilöille. Pankkitoimihenkilöiden ja konttorien määriä vähennettiin, mutta silti tarvittiin vielä vuosia ja SYP:n ja KOP:n fuusioituminen Meritaksi ennen kuin Suomen pankkijärjestelmä oli toipunut. Tietokirjailija Eero Sinkko (s. 1948) on aiemmin työskennellyt liike-elämän johtotehtävissä. Hänen kirjallinen tuotantonsa on painottunut energia-alaan ja taloushistoriaan. Suomen Säästöpankin tuho -teoksen kirjoittamisen hän aloitti yhdessä Martti Häikiön (1949-2025) kanssa ja viimeisteli kirjoittamistyön yksin loppuun.

Johtaminen on yhä useammin muutoksen johtamista. Tärkeintä on kirkkaan suunnan näyttäminen ja ihmisten saaminen mukaan muutokseen. Matti Alahuhta suuntaa sanomansa sekä johtajille että johdettaville selkeästi ja havainnollisesti tavalla, joka puhuttelee jokaista johtamisesta kiinnostunutta lukijaa. Kirja kuvaa yrityksen kilpailukyvyn perustaa, jonka jatkuva kehittäminen mahdollistaa yrityksen vahvistumisen ja irrottautumisen kilpailijoista hyvinkin yllättävissä ja vaativissa markkinatilanteissa. Keskeisiä tekijöitä tässä ovat esimerkiksi ihmisten ja vireen johtaminen, yrityskulttuurin, henkilöstön ja laadun kehittäminen sekä aikajänteen ja mittaamisen merkityksen ymmärtäminen. Alahuhta käsittelee myös johtamista liiketoiminnan kriittisissä vaiheissa kuten muutoksen käynnistämisessä, strategian saamisessa elämään, murroskohtien hyödyntämisessä ja vaikeiden tilanteiden kääntämisessä mahdollisuuksiksi. Nämä kuvaukset perustuvat Koneen johtamiseen vuosina 2005-2014, jona aikana Kone kaksinkertaisti globaalin markkinaosuutensa ja yhtiön liikevoitto kasvoi koko ajan. Alahuhta täydentää tarkasteluaan muutamalla Nokia-vuosiensa esimerkillä. Tekniikan tohtori Matti Alahuhta (s. 1952) työskenteli Koneen toimitusjohtajana vuodesta 2005 kevääseen 2014. Hän toimii hallituksen puheenjohtajana DevCo Partnersissa, Outotecissä, Elinkeinoelämän keskusliitossa sekä Aalto-yliopistossa ja on hallituksen jäsen Koneessa, ABB:ssä ja Volvo AB:ssä. Ennen Konetta hän teki pitkän uran Nokian tietoliikenne- ja matkapuhelinyksiköiden johtotehtävissä. Matti Alahuhta on valittu toistuvasti Suomen arvostetuimmaksi yritysjohtajaksi.

Elämäkerrassa kerrotaan Juuso Häikiön nuoruusvaiheet Muhoksella, kouluvuodet Oulun lyseossa ja opinnot kadettikoulussa Munkkiniemessä. Talvisodassa hän oli torjumassa Neuvostoliiton hyökkäystä pioneerijoukkueen johtajana ja komppanianpäällikkönä Kannaksella. Jatkosodan hän taisteli pataljoonankomentajana Itä-Karjalassa Karhumäessä ja vetäytymisvaiheessa Ilomantsin taistelussa yleten Suomen nuorimmaksi majuriksi. Sodan jälkeen Juuso toimi Pioneerikurssin johtajana Korialla. Hän luki aamuöisin tenttikirjoja ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon. Tuomarinuran hän teki Itä-Suomen hovioikeudessa Kuopiossa. Kirjassa kuvataan hovioikeuden työn arkea ja juhlaa. Kuopiossa alkoi myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen järjestöissä ja kuntapolitiikassa. Eduskuntaan Juuso valittiin kokoomuksen listalta 1962. Hän toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana 13 vuotta. Hän osallistui kamppailuihin korkeakoulujen hallintomallista, presidentin poikkeuslakivalinnasta ja valtiosäännöstä. Kirjassa kuvataan myös kansanedustajan työn arkea, vaalitaisteluja, valiokuntatyötä ja epävirallista vaikuttamista.

Ruotsinnos teoksesta Tiedon metropoli, jonka suomenkielisen version kustansi SKS. Teos antaa laajan kokonaiskuvan tietokulttuurin kehityksestä Helsingissä eri alojen käännekohtien ja keskeisten vaikuttajien näkökulmasta. Martti Häikiö tarjoaa teoksessaan persoonallisen tulkinnan poliittisen säätelyn vaikutuksista ja arvojen murroksista ja toisaalta tieteen ja teknologian läpimurroista. Toimijoina ja kuvauksen kohteena ovat kymmenet helsinkiläiset koulut ja oppilaitokset, tiedotusvälineet ja tutkimuslaitokset, kirjastot ja museot, kirjakaupat ja kustantajat. Yhtenä teemana tiedon historiassa on kunnallisten rajojen hämärtyminen muun muassa tiiviin alueyhteistyön myötä. Valtiotieteen tohtori ja professori Martti Häikiö (s. 1949) on päätoiminen historiantutkija. Hän on kirjoittanut useita elämäkertoja sekä teoksia tietoliikenteen, sivistyksen, kulttuurin ja politiikan historiasta. Martti Häikiö on toiminut Helsingin yliopiston poliittisen historian dosenttina vuodesta 1978.

Ainutlaatuisen uranuurtajan näyttävästi kuvitettu elämäkertaDaniel Johannes Wadenin (1850-1930) elämäkerta avaa kiinnostavia näkymiä niin suomalaisen tietoliikenteen ja yritystoiminnan kuin metsästyksen ja koiraharrastuksen ensiaskeleisiin Suomessa. Waden oli monen alan uranuurtaja. Kielitaitoinen ja laajasti matkustellut filosofian maisteri tunnetaan parhaiten Suomen puhelintoiminnan isänä. Hän muun muassa rakensi yli 2 500 puhelinta. Hänen näkyvimpiä aikaansaannoksiaan olivat Helsingin Puhelinyhdistys, nykyisen Elisa Oyj:n kantayhtiö, sekä Etelä-Suomen kaupunkienvälinen puhelinyhtiö eli kaukopuheluliikenne. Waden myös rakensi Helsingin ensimmäisen sähkölaitoksen eli hän on nykyisen Helen Oy:n perustaja. Waden oli luomassa valtakunnallista metsästysjärjestöä ja maamme ensimmäistä kenneljärjestöä. Hän oli nykyaikaisen riistanhoidon ja käyttökoirien jalostustoiminnan edelläkävijä. Häikiön kirjoittama elämäkerta valottaa Wadenin persoonaa ja ainutlaatuisen merkittävää elämäntyötä. Samalla se avaa mielenkiintoisen näkymän teknologisten murrosten luonteeseen ja Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen Kennelliiton alkuvaiheisiin. Kirja on kaksikielinen (suomi, ruotsi) ja sen kuvitus on valtaosin aiemmin julkaisematonta. Professori Martti Häikiö on kirjoittanut useita elämäkertoja sekä teoksia tietoliikenteen, sivistyksen, kulttuurin ja politiikan historiasta.

"Tämä hetki ja tämä ratkaisu on vakavin, minkä kansamme nykyisinä koettelemuksen vuosina on elänyt." Pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2.9.1944Kansanedustaja Antti Hackzell nimitettiin Suomen pääministeriksi 8. elokuuta 1944. Hänen tehtäväkseen tuli luotsata Suomi rauhaan yhdessä tasavallan presidentiksi neljä päivää aiemmin valitun Suomen marsalkka Mannerheimin kanssa. Hackzell johti Suomen rauhanvaltuuskunnan rajan yli Moskovaan 7. syyskuuta. Suomalaiset joutuivat odottamaan piinaavan viikon neuvottelujen alkamista, ja Hackzell sai hänet pysyvästi lamauttaneen halvauksen. Teoksessa kuvataan ensi kertaa piinaviikon yksityiskohtaiset tapahtumat ja keskustelut - Neuvostoliiton salakuunteluraporttien valossa. Teos perustuu laajasti alkuperäislähteisiin. Hackzell tunsi syvällisesti Suomen ja Venäjän suhteet. Hän oli toiminut asianajajana ja virkamiehenä keisariajan Pietarissa 1910-1917. Hän oli järjestämässä Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteita Viipurin läänin maaherrana 1918-1920 ja Suomen Moskovan lähettiläänä 1922-1927. Hackzell toimi presidentti Svinhufvudin ulkoministerinä Kivimäen hallituksessa 1932-1936. Hän kuului siihen ydinryhmään, joka luotsasi Suomen ulkopolitiikan pohjoismaiselle linjalle. Käytännössä se tarkoitti Suomen määrätietoista lähentämistä Ruotsiin. Hackzell teki mittavan uran talous- ja kauppapolitiikassa. Suomen Työantajain Keskusliiton toimitusjohtajana hän oli solmimassa ”tammikuun kihlauksena” tunnettua työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrystä 1940. Teoksessa kuvataan Mikkelin lyseon rehtorin pojan dramaattiset henkilökohtaiset vaiheet. Antti Hackzell menetti toimistonsa ja kotinsa Pietarissa, uuden kotinsa Viipurissa sekä maatilansa Ensossa. Hänen poikansa Martin Hackzell kaatui Stalinin kanavan Pirunsaaren taisteluissa heinäkuussa 1942. Professori Martti Häikiö on arvostettu historiantutkija. Hän on kirjoittanut lukuisia historiateoksia, kuten Suomen leijona - Svinhufvud itsenäisyysmiehenä (Docendo 2017). Valtiotieteen tohtori ja professori Martti Häikiö (s. 1949) on päätoiminen historiantutkija. Hän on kirjoittanut ja toimittanut useita teoksia kansainvälisen politiikan ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiasta. Martti Häikiö on toiminut Helsingin yliopiston poliittisen historian dosenttina vuodesta 1978.

Itsenäisyysmies Pehr Evind Svinhufvud oli periaatteen ja toiminnan mies, ja professori Martti Häikiön elämäkerta Suomen leijona on kirjoitettu sen mukaan. Teos seuraa Svinhufvudin vaiheita murhaajan puolustusasianajajaksi, Siperian karkotukseen, punaisten hallitsemaan Helsinkiin, kuninkaanvaalin pyörteisiin ja Mäntsälän kapinan kuumeisiin hetkiin. Pääministeri Svinhufvud johti Suomen itsenäistymistä vuosina 1917-1918. Sisällissodan aikana hän joutui piilottelemaan Helsingissä, kunnes pakeni Saksan ja Ruotsin kautta Vaasaan johtamaan hallitusta. Hänet valittiin itsenäisen Suomen ensimmäiseksi valtionpäämieheksi toukokuussa 1918. Valtionhoitajakauteen osuivat kapinallisten tuomitsemista varten perustetut valtiorikosoikeudet ja traagiset vankileirit sekä Saksan häviön myötä päättynyt yritys valita Suomelle kuningas. 1920-luvulla Svinhufvud toimi talouselämän luottamustehtävissä. Hän osallistui rivimiehenä suojeluskuntatoimintaan, ja hänestä kehittyi mestariluokan ampuja. Svinhufvud palasi politiikkaan 1930-luvun alussa. Presidenttinä ”Ukko-Pekka” lannisti arvovallallaan oikeistoradikaalien Mäntsälän kapinan vuonna 1932 ja luotsasi Suomen pohjoismaiselle linjalle. Suomen leijona kertoo Svinhufvudista eduskunnan puhemiehenä ja oikeusvaltion rakentajana. Hän toimi tuomarina, asianajajana, lainvalmistelijana ja oikeuskanslerina. Pitkälti hänen ansiostaan kansanvalta säilyi läpi yhden kapinan ja toisen kapinayrityksen. Hänestä tuli valtiollisen vapauden maamerkki. Valtiotieteen tohtori ja professori Martti Häikiö (s. 1949) on päätoiminen historiantutkija. Hän on kirjoittanut ja toimittanut useita teoksia kansainvälisen politiikan ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiasta. Martti Häikiö on toiminut Helsingin yliopiston poliittisen historian dosenttina vuodesta 1978.

Tampereen teknillisellä yliopistolla on jo 50 vuoden ajan ollut tärkeä merkitys Pirkanmaan, Suomen ja tieteen kehityksessä. Hervannassa sijaitsevalla yliopistokampuksella opiskelee nykyisin runsaat 10 000 perus- ja jatko-opiskelijaa ja siellä työskentelee lähes 2 000 eri alojen osaajaa. Hervantaan on sijoittunut myös valtion ja yksityisten merkittäviä tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Tampereen teknillinen yliopisto on koko ajan erottunut muista yliopistoista dynaamisuutensa ja joustavuutensa ansiosta. Teoksessa nostetaan esiin useiden innovaatioiden ja tieteenalojen kehitysvaiheet sekä yliopiston suhteet yritysmaailmaan. Huomiota kiinnitetään tärkeimpiin käännekohtiin ja keskeisiin vaikuttajiin.

Tiedon metropoli antaa laajan kokonaiskuvan tietokulttuurin kehityksestä Helsingissä eri alojen käännekohtien ja keskeisten vaikuttajien näkökulmasta. Toimijoina ja kuvauksen kohteena ovat kymmenet helsinkiläiset koulut ja oppilaitokset, tiedotusvälineet ja tutkimuslaitokset, kirjastot ja museot, kirjakaupat ja kustantajat. Martti Häikiö tarjoaa teoksessaan persoonallisen tulkinnan poliittisen säätelyn vaikutuksista ja arvojen murroksista ja toisaalta tieteen ja teknologian läpimurroista. Yhtenä teemana tiedon historiassa on kunnallisten rajojen hämärtyminen muun muassa tiiviin alueyhteistyön myötä.

Luovan tiedemiehen ja digiteknologian voittokulkuYrjö Neuvon elämäntarina on kiehtova löytöretki yhteiskuntaa mullistaneiden keksintöjen syntyhistoriaan. Digitaalisen teknologian vallankumous eli Neuvon sanoin Bit Bang on levittänyt tiedonsiirtoon käytettävät bitit kaikkialle arkeen kuin alkuräjähdys. Yrjö Neuvo rakenteli teknisiä laitteita jo lapsena, ja sittemmin hänen elämäntehtäväkseen tuli edistää digitaalista kumousta maailman huippuyliopistoissa ja yritysmaailmassa. Nokian teknologiajohtajana hän oli keskeisesti mukana matkapuhelinten maailmanvalloituksessa. Bit Bang on paitsi Yrjö Neuvon elämäkerta myös yleistajuinen esitys innovaatioista ja suomalaisen osaamisen menestystarina. Se kertoo intohimosta keksintöihin ja uskalluksesta tehdä asioita uudella tavalla. Teoksen ovat kirjoittaneet lukuisia tietokirjapalkintoja voittanut professori Martti Häikiö, joka on aiemmin julkaissut muun muassa Nokian yrityshistorian ja V. A. Koskenniemen elämäkerran, sekä valtiotieteiden maisteri Essi Ylitalo.

Diplomatian tehtävänä on varjella isänmaan etua muuttuvissa oloissa. Suomen liikkumavaran määräävät ulkovallat, mutta myös Suomen oma tahto ja taito. Kulttuuri on ulkopolitiikan tekijän tärkeä työväline. Arto Mansala toimi suurlähettiläänä Unkarissa, Kiinassa, Venäjällä ja Saksassa 1985-2001. Kotimaassa ura huipentui valtiosihteerin tehtävään. Mansalan työtoverien ja ystävien kirjoittamat artikkelit avartavat käsitystä Suomen asemasta ja historiasta, diplomatiasta ja suurvaltasuhteista.