Matti Enbuske

Inarin alue on ollut keskeinen kohtaamispaikka jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Siellä ovat kohdanneet eteläiset ja pohjoisen Jäämeren rannikon vaikutteet, itäiset ja läntiset piirteet sekä monet etniset ryhmät: inarinsaamelaiset, pohjoissaamelaiset, suomalaiset ja kolttasaamelaiset. Runsaasti kuvitettu suurteos sisältää kahdeksan asiantuntijan katsauksen omiin erityisalueisiinsa: luonnonhistoriaan, arkeologiaan, Inarin alueen paikannimistöihin, lapinkylien aikaan ja valtioiden toimintaan sekä värikkääseen elinkeino, kulttuuri- ja yhteiskuntahistoriaan 1700-luvulta 1900-luvun puoliväliin.

Teoksessa tarkastellaan tutkimustiedon objektiivisuutta menneisyyden maanhallintaan liittyneissä kysymyksissä. Teema on tärkeä myös nykyajan pohjoisten alueiden maanomistuskiistojen ymmärtämisessä, sillä niihin liittyneissä kannanotoissa on vedottu voimakkaasti historiaan ja perusteltu nimenomaan menneisyydellä oikeutta maanhallintaan. Tutkimuksessa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva pohjoisen asutuksen ja elinkeinojen historiasta sekä hallinto- ja verotushistorian kehityslinjoista. Tavoitteena on ollut Samuli Paulaharjun sanoja lainaten halu tietää, ketkä ovat "käydä käpsehtineet" vanhan Lapin valtamailla, ketkä ovat hallinneet ja käyttäneet lapinmaita. Näihin Lapin historian peruskysymyksiin tutkimus tuo runsaasti uutta ja vankasti perusteltua tietoa, jolloin monet aiemmat tulkinnat alueen historiasta osoittautuvat suorastaan myyttisiksi. Lukijalle hahmottuu, kuinka vuosisatojen kuluessa Lapista muodostui lannan tuoksuinen maa, Lapin ja Lannan maa, jossa saamelainen ja talonpoikainen elämänmuoto nivoutuivat toisiinsa.