Kävelyjä Rooman kaduilla ja raunioilla hyvässä seurassa.” Katselen Rostran raunioita huhtikuun auringossa ja yritän kuvitella muinaisia senaattoreita ja väkivaltanäytelmien perässä juoksevaa väkijoukkoa silmieni eteen, mutta paikalle ryntää amerikkalainen turistiseurue, ja lumous särkyy. Käännyn Via Sacran ikivanhalle kiveykselle ja korjaan selkääni painavan repun asentoa. Se ei tahdo pysyä suorassa, koska sen painona on kasa Ciceron teoksia. Nerokas suunnitelmani on vaellella Roomassa yhdessä Ciceron, siis hänen teostensa, ajatustensa, kanssa ja ajatella itse niitä vasten ja niiden innoittamana. Ehkä ajatus ei ole niinkään nerokas, sillä reppu on painava, eikä tasapainoni enää ole kuin kolmikymppisellä.” Marcus Tullius Cicero (106-43 eKr.) oli roomalainen poliitikko, filosofi, lakimies ja kirjailija. Hänen vaikutuksensa myöhempään kirjallisuuteen ja kielenkäyttöön on ollut merkittävää. Häntä pidetään eräänä eurooppalaisen humanismin perustajahahmoista. Ciceron latina on huoliteltua. Hän myös kehitti latinan kieltä. Filosofiasta kirjoittaminen latinaksi tuli ylipäänsä mahdolliseksi juuri Ciceron ansiota. Ciceron oli humaani, stoalaisuuteen taipunut ihminen, joka ihaili toisaalta perinteisiä roomalaisia arvoja ja tasavaltalaisuutta, toisaalta kreikkalaista filosofiaa ja oppineisuutta. Ciceron aikana Rooma oli muuttumassa keisarikunnaksi. Cicero ei kuitenkaan ollut demokraatti, vaan kannatti ylimystön valta-asemaa. Matti Paloheimo (s. 1947) valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1975 Helsingin yliopistosta. Hän työskenteli vuosina 1972-1973 Kirkon tiedotuskeskuksen elokuvatoimittajana ja vuosina 1974-1984 kirkon korkeakoulusihteerinä. Vuosina 1984-1996 Paloheimo oli Kirkon tiedotuskeskuksen televisiotoimituksen päällikkönä ja vuosina 1996-1998 televisiotoimittajana. Valtion elokuvatarkastamon johtajana hän toimi vuosina 1999-2011. Paloheimolla on laaja kirjallinen tuotanto; hän on julkaissut runoja, romaaneja, novelleja ja esseitä sekä tietokirjoja.
