Matti Uurinmäki

Tämä teos - Uljahat urohot, ihanaiset immet - on tarkoitettu keventämään Kalevalan sisältöön sukeltamista. Se kertoo lyhyin, pääosin proosamuotoisin tekstein ja lähes 100 kuvan avulla Kalevalan keskeisimmistä henkilöistä - mm. Väinämöisestä, Ilmarisesta, Lemminkäisestä, Joukahaisesta, Pohjolan emännästä Louhesta ja Kullervosta - ja tapahtumista kuten Sammon taonnasta ja ryöstöstä ja toimeliaiden miesten kosintayrityksistä ja niihin liittyvistä urotöistä. Tämän kirjan tavoitteena on antaa lukijalleen mielikuva Kalevalan monitahoisesta sisällöstä. Kirjassa on lyhyitä lainauksia myös Kalevalan runoista. Kirja soveltuu kaikenikäisille peruskoululaisista alkaen. Lukijan tietysti tulee huomioida, että kirja ei ole Kalevalan korvaaja eikä se täsmällisesti noudata Kalevalan osin varsin monitulkintaista sisältöä. Se kuitenkin antanee riittävän yleiskäsityksen kansalliseepoksemme sisällöstä hänellekin, joka ei alkuperäiseen runoelmaan perehdy. Tästä teoksesta julkaistaan kaksi painosversiota omilla isbn-numeroillaan: tämä edullisempi nidottu, mustavalkokuvainen perusversio, joka julkaistaan kirjoittajan fiktiota&faktaa -sarjassa (nro 11), ja hieman myöhemmin julkaistava värikuvallinen, sidottu ja paino- ja paperilaadultaan tasokkaampi erityispainos. Teosten layoutit ovat toisiaan vastaavat, tekstisisältö teoksissa on täysin sama ja myös kuvitus on täysin sama värillisyyttä lukuun ottamatta.

Piiitkiä pellavia -tarinoita lasten talvileikeistä on suunnattu ensisijaisesti 3-6 -vuotiaille lapsille. Kirjan päähenkilöinä ovat kaksoset Valma ja Veeti, joiden talvisista luonnonläheisistä puuhista kerrotaan kuvin ja lyhyehköin tekstein. Kirja soveltuu niin aikuisen ja lapsen yhteiseen lukutuokioon kuin myös lapsen yksinään katseltavaksi ja tutkittavaksi. Teos kuuluu sarjaan Matti-vaarin satukontti. Tämä teos poikkeaa sarjan aikaisemmista teoksista siten, että tässä pääroolissa ovat talvisessa luonnossa puuhailevat lapset, kun sarjan aikaisemmissa teoksissa sisältö on eläin- ja luontolähtöistä.

Panttivangista sankariksi -teos kertoo ajanjaksosta noin 2400 vuotta sitten, jolloin Balkanin niemimaan tapahtumat loivat edellytykset Euroopan ja eurooppalaisen kulttuurin syntymiselle ja säilymiselle. Kirjan päähenkilönä on Makedonian kuningas Filippos II, joka lähinnä tunnetaan myös maailmankuulun Aleksanteri Suuren isänä, mutta joka itse asiassa loi edellytykset poikansa maailmanvalloitukselle. Kirjan tarinassa siirrymme aikaan, jolloin elettiin Antiikin Kreikan alkuvaiheita - samalla myös eurooppalaisen kulttuurin syntyvaihetta. Balkanin niemimaalle oli syntynyt kreikkalaista asutusta - tärkeimpinä Ateena, Sparta ja Theba. Niiden pohjoispuolella asui kreikkalaisten barbaareina pitämät makedonialaiset. Kreikkalaiset onnistuivat torjumaan Persian valloituspyrkimykset. Tuolta ajalta jäivät historiaan Thermopylain, Marathonin ja Salamiin taistelut. Itsenäisyytensä säilyttäneet kreikkalaispolikset ajautuivat kuitenkin keskinäisiin valtataisteluihin, jolloin Makedonia vaivihkaa vahvisti asemiaan. Peloponnesolaissodissa Kreikan hegemonian vallannut Theba sattui huomaamaan Makedonian uhan ja pysäytti sen aikeet. Valtansa vakuudeksi Theba otti panttivangikseen Makedonian prinssin Filippoksen. Panttivankina ollessaan Filippos pääsi aikakauden parhaiden sotapäälliköiden oppiin. Hänen isällisinä kasvattajinaan Thebassa olivat Theban Pyhän Joukon kenraalit. Theban Pyhä Joukko oli aikansa maineikkain soturiyksikkö, jonka vahvuuden perustana olivat homoeroottiset taisteluparit. Nuori panttivanki Filippos taisteli Pyhässä Joukossa ja omaksui heidän voitokkaan taktiikkansa. Kun Filippos muutamaa vuotta myöhemmin vapautui panttivankeudesta ja nousi Makedonian kuninkaaksi, hän ryhtyi innokkaasti käyttämään oppimiaan sotataitoja kehittäen niitä entistäkin tehokkaammiksi. Sotataidon ohella Filippos omaksui Thebasta mukaansa myös homoeroottisen sotilaselämän, mikä myöhemmin koitui hänen kohtalokseen. Sotataidoillaan ja lähes neljännesvuosisadan jatkuneella sotimisella Filippos nosti Makedonian aikakautensa merkittävimmäksi suurvallaksi Euroopassa. Lopulta hän pakotti myös kreikkalaiset liittolaisikseen ja lunasti Makedonialle sijan kehittyvässä kulttuurissa, jonka historiassa tunnemme hellenisminä. Siten Filippos varmisti eurooppalaisen kulttuurin säilymisen ja kehittymisen. Filippoksen parisuhde-, avio- ja rakkauselämä oli värikästä. Hän oli aviossa seitsemän naisen kanssa. Useimmat avioliitot oli sovittu ja solmittu poliittisten liittojen vahvistukseksi, mutta ainakin viimeisin oli rakkausliitto. Theban panttivankeusajan perintönä Filippoksella oli myös homoeroottisia suhteita. Aviopuolisoiden mustasukkaisuus ja valtataistelu ja miespuolisten rakastajien riidat johtivat Filippoksen salamurhaan (336 eKr), jonka toteutti hänen ex-rakastajansa. Samalla salamurha keskeytti Filippoksen suunnitelman Persian valloittamisesta. Isänsä aikeen toteutti kuitenkin hänen poikansa Aleksanteri Suuri ja teki Makedoniasta maailmanvallan. Kirjan tarina on osin fiktiivinen, mutta konteksti on historiallisesti faktalähtöinen ja luo puitteet eurooppalaisen kulttuurin syntyvaiheelle. Teos on suunnattu lähinnä lukioikäisille. Kirjan tavoitteena on tukea nuorten lukuharrastusta ja toimia samalla historiakiinnostuksen inspiraationa. Kirjassa on runsas viitteellinen mv-kuvitus.

Korttiina -tarina eläinten talvikisoista on ensisijaisesti taaperoikäisille suunnattu tarinakirja eläinten maailmaan sovitetuista talviolympialaisista. Kirja soveltuu käytettäväksi esikouluikään saakka, sillä kirja sisältää mielikuvanomaisia liittymiä todelliseen luontoon. Kirjassa kuvin ja lyhyehköin tekstein kerrotaan luonnon eläimistä liittäen ne talvisiin kilpailuihin. Kotimaisten eläinten ohella kirjassa esiintyy eläimiä myös muualta Euroopasta. Kirja soveltuu niin aikuisen ja lapsen yhteiseen lukutuokioon kuin myös lapsen yksinään katseltavaksi ja tutkittavaksi. Kirja kuuluu kirjoittajan Matti Uurinmäen Matti-vaarin satukontti -sarjaan (nro 12). Sarjan kirjat ovat sisällöltään itsenäisiä, mutta niissä satunnaisesti esiintyy samoja nimettyjä eläinhahmoja.

Jäämeren uhmaajat -teos kertoo Jäämerelle - erityisesti Koillisväylälle - suuntautuneista tutkimusretkistä, mutta myös tärkeimmistä niitä edeltäneistä eurooppalaista maailmakuvaa laajentaneista tutkimusmatkoista. Arktinen merialue on muuttunut yhä merkittävämmäksi sekä raaka-ainevarannoltaan että sotilaallisesti, minkä myötä myös sen merireiteistä on tullut yhä tärkeämpiä. Myös juuri tänään Jäämeri on kansainvälisen politiikan polttopisteessä. Jäämerta on purjehdittu tuhannen vuoden ajan. Niin tapahtui aluksi viikinkien toimesta, sillä norjalaiset viikingit pitivät Jäämerta kotivesinään. Teos kertoo kahdesta tunnetuimmasta viikinkipurjehduksesta Ruijan rannikon suunnalla. Yhä parempi käsitys maapallosta muodostui 1400-luvulla tutkimusmatkailijoiden purjehdittua niin etelään, itään kuin länteenkin - ja lopulta 1500-luvun alkupuolella koko maapallon ympäri. Näitäkin matkoja tässä teoksessa tarkastellaan mm. Bartolomeo Diasin, Vasco da Gaman, Kristoffer Kolumbuksen ja Fernao de Magalhaesin saavutusten myötä. Kun itä ja länsi oli löydetty, kiinnostus kohdistui pohjoiseen. Tunnettuja arktisen alueen kulkijoita olivat mm. Semjon Deznjov, Willem Barents ja Vitus Bering. Tässä kirjassa kerrotaan heidän ja useiden muiden Jäämeren uhmaajien saavutuksista ja kohtaloista. Beringin elämänvaiheisiin liittyi myös Isonavihana Suomea koetellut Suuri Pohjan sota, jonka eräitä tapahtumia aikakauden kontekstina myös tässä teoksessa kuvataan. Jäämeren uhmaajien retkien seurauksena kartalle ilmestyivät Novaja Zemlja, Huippuvuoret, Frans Joosefin maa, Alaska ja Beringin salmi. Lopullisen läpimurron arktisen merialueen osalta teki suomalaissyntyinen Adolf Erik Nordenskiöld. Teoksessa tarkastellaan myös Nordenskiöldin sukujuuria, jotka hänen äitinsä puolelta tulevat Mannerheim-suvusta. Venäläisvastaisten kannanottojensa seurauksena Nordenskiöldistä tuli poliittinen pakolainen ja Ruotsin kansalainen. Nordenskiöld purjehti 1879 ensimmäisenä läpi Jäämeren ja piirsi teollaan Koillisväylän maailmankartalle. Tämä teos on kertomus myös tämän kenties tunnetuimman tutkimusmatkailijamme uroteosta. Kirjan tarina on osin fiktiivinen, mutta konteksti on historiallisesti faktalähtöinen. Teos on suunnattu lukio- ja yläasteikäisille. Kirjan tavoitteena on tukea nuorten lukuharrastusta ja toimia samalla historiakiinnostuksen inspiraationa. Kirjassa on runsas mv-kuvitus, joka osin pohjautuu Nordenskiöldin teoksen piirroksiin ja osin kuvaannollisiin tekoälykuviin. Teos kuuluu kirjoittajan fiktiota&faktaa -nuortenkirjasarjaan. Eräät teoksen historiallisista henkilöistä ovat nykysuomalaisten suoria esivanhempia. Siten sarjan tämäkin teos aikaisempien tapaan soveltuu hyvin myös sukuharrastajan oheisaineistoksi.

Joulutarina luonnon eläimistä on ensisijaisesti taaperoikäisille suunnattu tarinakirja eläinten joulupuuhista. Kirja soveltuu käytettäväksi esikouluikään saakka, sillä kirja sisältää mielikuvanomaisia liittymiä todelliseen luontoon. Kirjassa kuvin ja lyhyehköin tekstein kerrotaan luonnon eläimistä liittäen tarinat jouluun. Suomen luonnon ohella kirja vie osin myös muihin maanosiin. Kirja soveltuu niin aikuisen ja lapsen yhteiseen lukutuokioon kuin myös lapsen yksinään katseltavaksi ja tutkittavaksi. Kirja kuuluu kirjoittajan Matti Uurinmäen Matti-vaarin satukontti -sarjaan (nro 11). Sarjan kirjat ovat sisällöltään itsenäisiä, mutta niissä satunnaisesti esiintyy samoja nimettyjä eläinhahmoja.

Ruotsia ja samalla Suomea 1600-luvulla hallinnut kuningatar Kristiina oli omaperäinen sekä hallitsijana että henkilökohtaisesti. Ehkäpä juuri siksi kuningatar Kristiina oli ja on kiistatta eräs 1600-luvun mielenkiintoisimmista hallitsijoista. Kuningatar Kristiinan elämää onkin nykypäivänä käsitelty useissa elokuvissa, teatterissa ja kirjoissa. Kristiinasta tuli kuningatar jo lapsena, mutta hänen aikuisiän hallintokautensa kesti vain runsaat 10 vuotta, sillä hän luopui kruunusta jo noin 30-vuotiaana. Kuningatar Kristiina rakasti tieteitä ja taiteita. Hän kokosi aikansa merkittävistä eurooppalaisista tiedemiehistä ja taiteilijoista Tukholmaan henkisen akatemian, jota myös tarkastellaan tässä kirjassa. Tunnetuin tiedemiehistä lienee ollut filosofi Rene Descartes, jonka kohtaloksi koitui menehtyminen Tukholmassa. Sen vuoksi hänen aikansa Kristiinan akatemiassa jäi vain muutaman kuukauden mittaiseksi, mutta ehti kuitenkin jättää jälkensä kuningattareen. Kuningatar Kristiinan seksuaalinen suuntautuneisuus on jäänyt hämäräksi, mutta hänellä oli läheisiä suhteita sekä naisiin että miehiin. Jo nuoruusiässään Kristiina mielellään käyttäytyi maskuliinisesti - poikatyttömäisesti. Kohua aiheuttanut suhde nuorella kuningattarella oli omaan kamarineitoonsa Ebba Sparreen. Kuningatar Kristiina ei koskaan avioitunut. Kruunusta luovuttuaan Kristiina kääntyi katoliseen uskoon ja muutti Roomaan. Siellä hänellä oli läheinen ja monivivahteinen suhde paavin kardinaaliin Decio Azzolinoon. Kirjan tarina on osin fiktiivinen, mutta konteksti on historiallisesti faktalähtöinen. Teos on suunnattu yläaste- ja lukioikäisille. Kirjan tavoitteena on tukea nuorten lukuharrastusta ja toimia samalla historiakiinnostuksen inspiraationa. Kirjassa on runsas viitteellinen mv-kuvitus, joka on tehty tekoälyohjelmalla. Teos kuuluu kirjoittajan fiktiota&faktaa -nuortenkirjasarjaan. Eräät teoksen historiallisista henkilöistä ovat nykysuomalaisten suoria esivanhempia. Siten sarjan tämäkin teos aikaisempien tapaan soveltuu hyvin myös sukuharrastajan oheisaineistoksi.

Huurre -syksyinen tarina luonnosta on lapsille - taaperoiästä esikouluikään - suunnattu tarinakirja, jossa kuvin ja lyhyehköin tekstein kerrotaan syksyisen luonnon eläimistä ja kasveista. Sekä teksti että kuvat liittyvät läheisesti todelliseen luontoon, joten kirja tarinoiden ohessa toimii luontevasti myös ensi vaiheen tietokirjana. Kirja soveltuu niin aikuisen ja lapsen yhteiseen lukutuokioon kuin myös lapsen yksinään katseltavaksi ja tutkittavaksi. Kirja kuuluu kirjoittajan Matti Uurinmäen Matti-vaarin satukontti -sarjaan (nro 10).

Rex -pikku tyrannosauruksen tarina on lapsille - taaperoiästä esikouluikään - suunnattu tarinakirja, jossa kuvin ja lyhyehköin tekstein kerrotaan pikku tyrannosauruksen kasvusta ja seikkailuista dinosaurusten aikakaudella. Kirja soveltuu niin aikuisen ja lapsen yhteiseen lukutuokioon kuin myös lapsen yksinään katseltavaksi ja tutkittavaksi. Kirjassa on läheisiä liittymiä myös todelliseen luonnonhistoriaan, joten kirja tarinan ohessa toimii luontevasti myös ensi vaiheen tietokirjana.

Suomen ensimmäinen sisällissota käytiin 1596-1597 ja tunnetaan nuijasotana. Suhteelliselta väestömenetykseltään se oli yhtä raskas kuin vuoden 1918 kansalaissota. Nuijasodassa talonpoikaisväestö nousi vastustamaan jatkuvien sotien aiheuttamia kestokyvyn ylittäviä taloudellisia rasitteita. Erityisesti ratsusotilaiden linnaleiri koettiin suoranaisena vääryytenä, koska siinä köyhin talonpoikaisväestö joutui vastaamaan valtaapitävien kuluista. 1500-luvun lopulla linnaleiriä Suomessa toteutti Suomen käskynhaltijana toiminut ”rautamarski” Klaus Fleming, joka Suomessa edusti Puolasta käsin valtakuntaa hallinnutta kuningas Sigismundia. Talonpoikien päälliköistä keskeisimpiä olivat ilmajokelainen Jaakko Ilkka, liminkalainen Hannu Krankka, isokyröläinen Perttu Palo, lapualainen Martti Tuomaala, ylistarolainen Pentti Pouttu, isokyröläinen Yrjö Kontsas, alahärmäläinen Pentti Piri ja pieksämäkeläinen Esko Uttermark. Tämä kirja kertoo näistä ja eräistä muistakin nuijasodan sankareista. Kirja vie myös nuijasodan taistelu- ja surmatyöpaikoille Nokialle, Padasjoelle, Rantasalmelle, Juvalle, Mikkeliin ja Kurikan Santavuorelle. Kirjan tarina on osin fiktiivinen, mutta konteksti on historiallisesti faktalähtöinen. Teos on suunnattu yläaste- ja lukioikäisille. Kirjan tavoitteena on tukea nuorten lukuharrastusta ja toimia samalla historiakiinnostuksen inspiraationa. Kirjassa on runsas viitteellinen mv-kuvitus, joka on tehty tekoälyohjelmalla. Teos kuuluu kirjoittajan fiktiota&faktaa -nuortenkirjasarjaan. Teoksen historiallisena tausta-aineistona, mutta myös fiktion lähteenä, kirjoittaja on hyödyntänyt kymmeniä vuosia jatkunutta sukuharrastustaan, johon perustuen kirjoittaja on julkaissut useita sukuhistoriallisia teoksia. Myös tämän kuten muidenkin fiktiota&faktaa -sarjan teosten historialliset päähenkilöt ovat nykysuomalaisten suoria esivanhempia. Siten sarjan teokset soveltuvat hyvin myös sukuharrastajien oheisaineistoksi.

Vili - pikku pupun tarina on lapsille - taaperoiästä esikouluikään - suunnattu eläinaiheinen tarinakirja, jossa kuvin ja lyhyehköin tekstein kerrotaan pienen Vili-pupun ensimmäisen elinvuoden elämästä, seikkailuista ja eläinystävistä. Kirja soveltuu niin aikuisen ja lapsen yhteiseen lukutuokioon kuin myös lapsen yksinään katseltavaksi ja tutkittavaksi. Kirjassa on mielikuvanomaisia liittymiä myös todelliseen luontoon.

Varjagien aarre vie lukijansa viikinkiaikaan 800-luvulle. Idäntien viikingit hyökkäävät ryöstötarkoituksessa pieneen suomalaiseen rannikkokylään ja vangitsevat sisarukset - nuoren neidon ja nuorukaisen. Heidät viedään orjiksi ruotsalaisviikinkien kauppakylään Birkaan. Suomalaisneidosta tulee viikinkipäällikkö Eerik Tuulihatun lemmitty. Nuorukainen pakenee varjagikylästä toisen suomalaisneidon kanssa, joka jo aikaisemmin oli päätynyt sinne orjaksi. Pakomatkalla heidän haltuunsa päätyy varjagien aarre. Varjagien aarre on yläasteikäisille - sekä pojille että tytöille - suunnattu seikkailukirja. Kirjan tietoisena tavoitteena on nuorten lukuharrastuksen tukeminen. Kirjan luettavuutta on kevennetty runsaalla viitteellisellä tekoälypiirto-ohjelmalla tuotetulla kuvamateriaalilla. Sisällöstä tekstin osuus on noin 2/3 ja kuvien osuus 1/3. Myös tarinan pituus on pidetty kohtuullisena ja sisältösivuja on vain 38. Kuvitus on mustavalkoinen ja kirja on pehmeä kansi. Kirjan tarina on fiktiivinen, mutta sen konteksti on historiallisesti faktalähtöinen. Lukuharrastuksen tukemisen ohella kirja tarjoaa historiallista inspiraatiota ja soveltuu koulun oheisaineistoksi. Tällä teoksella kirjoittaja Matti Uurinmäki aloittaa uuden nuortensarjan fiktiota&faktaa, jonka keskeinen tavoite on peruskouluikäisten nuorten lukuharrastuksen tukeminen fiktiota ja faktaa sisältävillä kevytlukuisilla teoksilla eri aihealueilta. Tässä teoksessa kirjoittajan tausta-aineistona on käytetty myös kirjoittajan perehtyneisyyttä sukuharrastukseen, josta aihepiiristä kirjoittaja on julkaissut useita laajoja teoksia. Kirjoittaja on aikaisemmin julkaissut myös Seikkailuja Lapissa-, Seikkailuja maailmalla- ja Seikkailuja multiversumissa -nuortenkirjasarjoja sekä Matti-vaarin satukontti -lastenkirjasarjaa. Kirjojen kustantaja on Naruska Saivo Oy. Varjagien aarre ilmestyy helmikuun 2025 alkupuolella.

Aurora - talvinen tarina metsän eläimistä on lapsille - taaperoiästä esikouluikään - suunnattu eläinaiheinen tarinakirja jossa kuvin ja lyhyehköin tekstein kerrotaan metsän eläinten elämästä talvella. Kirjassa on lukuisia liittymäkohtia todelliseen luontoon, joten kirja toimii luontevasti myös ensi vaiheen tietokirjana esikouluikään saakka. Kirja soveltuu niin aikuisen kuin lapsen yhteiseen lukutuokioon kuin myös lapsen yksinään katseltavaksi ja tutkittavaksi. Kirjan myötä lapselle tutuiksi tulee sekä kaikkein tutuimpia metsän eläimiä että myös hieman harvinaisempiakin kuten mm. närhi, huuhkaja, kettu, majava ja metsämyyrä.

Pami - pikku pandan tarina on lapsille - taaperoiästä esikouluikään - suunnattu eläinaiheinen tarinakirja, jossa kuvin ja lyhyehköin tekstein kerrotaan pienen Pami-pandan elämän alkuvaiheista ja eläinystävistä. Kirja soveltuu niin aikuisen ja lapsen yhteiseen lukutuokioon kuin myös lapsen yksinään katseltavaksi ja tutkittavaksi. Kirjassa on mielikuvanomaisia liittymiä sekä Ähtärin eläintarhan pandoihin että todelliseen luontoon. Kirjaan sisältyy tarinan ulkopuolisina myös valokuvat Ähtärin pandoista.

Kamu - karhunpennun tarina on lapsille - taaperoiästä esikouluikään - suunnattu eläinaiheinen tarinakirja, jossa kuvin ja lyhyehköin tekstein kerrotaan Kamu-karhunpennun elämästä ja eläinystävistä. Kirja soveltuu niin aikuisen ja lapsen yhteiseen lukutuokioon kuin myös lapsen yksinään katseltavaksi ja tutkittavaksi. Kirjassa on mielikuvanomaisia liittymiä myös todelliseen luontoon.

Leppis -leppäkertun tarina on taaperoikäisille suunnattu eläinaiheinen tarinakirja, jossa värillisin piirroskuvin ja lyhyehköin tekstein kerrotaan Leppis-leppäkertun elämästä ja eläinystävistä. Kirja soveltuu niin aikuisen ja lapsen yhteiseen lukutuokioon kuin myös lapsen yksinään katseltavaksi ja tutkittavaksi. Kirjassa on mielikuvanomaisia liittymiä myös todelliseen luontoon.

Teos esittelee valokuvin ja myös lyhyin tekstein Lapin vähemmän tunnettuja vaelluskohteita kuten Utsjoen Kaldoaivin ja Kevon, Inarin Vätsärin ja Muotkan, myös Inarijärven melontakohteena, Sallan ja Savukosken itäkairojen Tuntsa- ja Naruskajoet, Nuorttin kanjonin ja Peuratunturin ja Korvatunturin, Enontekiön suurtunturialueen sydänosat Urtasvankan ja Govddosgaisin, historialliset kultamaat Ivalojoella ja Lemmenjoella sekä myös Saariselältä mm. Tolosjoen ja muuttohaukan asuinympäristön Kulmakurun. Aineisto pohjautuu kirjoittajan 60 vuotta jatkuneisiin Lapin vaelluksiin ja niistä kertyneisiin valokuviin.

Teos Julkisuuden henkilöiden kuninkaallisia ja aatelisia sukujuuria tarkastelee tunnettujen suomalaisten - siis ”julkkisten” - niitä sukujuuria, jotka vievät eurooppalaisiin hallitsija- ja aatelissukuihin. Kirjan tarkasteluun on päätynyt yli 2000 julkisuuden henkilön esivanhemmat. Kohteena olevien henkilöiden julkisuusperusteet ovat varsin monitahoisia. Heidän ansioistaan - tai eräiden osalta ”ansioistaan” - löytyy yhteiskunnallista vaikuttamista, tiedettä, kulttuuria, sotilasuraa, urheilua, rikoksia - tai muuten vaan julkisuudessa elämistä. Henkilöt ovat pääosin 1800-2000 -luvuilta. He ovat siis osin historiallisia, osin nykyhetkessä vaikuttavia. Kirjasta selviää, kenen kuninkaallisen ja/tai aatelisen jälkipolviin kirjassa mainittu julkisuuden henkilö kuuluu. Onko esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb muinaisen frankkikuninkaan Kaarle Suuren jälkeläinen? Tai päinvastoin: ketkä kuninkaalliset ja/tai aateliset ovat tietyn julkisuuden henkilön esivanhempia. Onko esimerkiksi musiikkineuvos Dannyn eräs esi-isä Kiovan Venäjän suuriruhtinas Jaroslav I Viisas? Kirjassa on yksilöidysti mainittu ja esitelty useita tuhansia esivanhempia, joista varhaisimmat ovat 300-luvun tienoilta. Keskeisten esivanhempien osalta kuvataan myös heidän toimintaansa ja elämänvaiheitaan kunkin oman aikakauden historiallisessa kehyksessä. Kirjan avulla myös kuka tahansa Maija tai Matti Meikäläinen voi selvittää omia kuninkaallisia ja/tai aatelisia sukujuuriaan, kunhan ensin määrittää sukuyhteytensä Suomessa johonkin sellaiseen aatelis-, pappis-, sotilas- tai porvarishenkilöön, joka on tässä kirjassa mainittu jonkin suomalaisen sukuhaaran kantahenkilönä. Sen selvittäminenhän onnistuu useimmiten verraten helposti Internetin ilmaisten sukutietokantojen avulla. Kirjassa on ohjeistus, miten sukuketjun jatkoselvitys kirjan tietojen avulla sitten etenee kohti eurooppalaisia hallitsijasukuja. Teos on varsin laaja. Se on A4-kokoinen ja käsittää yli 600 sivua. Kirjan kirjoittaja Matti Uurinmäki on sukuharrastaja. Parikymmentä vuotta varsin aktiivisesti jatkuneen harrastuksensa tuloksena Uurinmäki on aikaisemmin julkaissut neljä suku- ja historiateosta. Niiden ohessa Uurinmäki on kirjoittanut parisenkymmentä nuortenkirjaa. Kirjan on julkaissut Naruska Saivo Oy.

Viisi nuorta serkusta - kaksi poikaa ja kolme tyttöä - ja heidän tiedemiesvaarinsa pääsevät supertehokkaan kvanttitietokoneen siivittämänä tekemään aikamatkan ja siirtymään dinosaurusten hallitsemaan maahan nykyisen Pohjois-Amerikan mantereelle. Aikahyppy vie liitukaudelle noin 70 miljoonan vuoden takaisiin maapallon olosuhteisiin. Seikkailu dinosaurusten maassa saattaa retkeläiset monivaiheiselle vaellukselle liitukauden metsiin ja vesille. Matkallaan seikkailijat kohtaavat useita tuon alueen dinosauruksia ja muita jättiläismatelijoita. Useita kertoja retkikunta päätyy hengenvaaraan, josta vain retkeläisten nokkeluus ja rohkeus ja heidän mukanaan olevat nykyajan varusteet pelastavat. Teoksen myötä nuorelle lukijalle tulevat tutuiksi monet Pohjois-Amerikan mantereella liitukaudella eläneet dinosaurukset, muut eläimet ja kasvillisuus. Scifi-seikkailuja multiversumissa-sarjan teokset ovat itsenäisiä eikä niillä ole suoraa juonellista jatkumoa, mutta kirjan päähenkilöt ovat aikaisemmin seikkailleet sarjan aikaisemmissa osissa. Kirjoittaja on Matti Uurinmäki. Teoksen etukannen kuvan on piirtänyt 13-vuotias Alma Uurinmäki, joka on kirjoittajan lapsenlapsi. Kirjan elävöintiin on käytetty tekoälyohjelmalla tuotettuja mustavalkokuvia. Kirjan päähenkilöt esiintyvät myös kirjoittajan Seikkailuja maailmalla -sarjan teoksissa, joita on julkaistu kahdeksan. Kirjoittajalta on ilmestynyt myös 9-osaa käsittävä Seikkailuja Lapissa -nuortenkirjasarja. Kirjan on kustantanut Naruska Saivo Oy (www.naruska.fi).

Kreeta - jumalten saari - lumoaa niin karulla kauneudellaan kuin kiehtovalla myyttisellä historiallaan. Mahtavan Dikti-vuoriston luolassa syntyi antiikin mytologian mahtavin jumala Zeus. Hänen vanhempansa olivat titaaneja, jättiläisiä. Selviytyäkseen hengissä ja pelastaakseen samalla sisaruksensa Zeus joutui nousemaan isäänsä ja tätä tukevia titaaneja vastaan. Vuosien taistelu päättyi Zeuksen voittoon. Hän kohosi antiikin Kreikan pääjumalaksi ja asettautui asumaan Olympos-vuorelle. Kreetan jumalaisessa miljöössä seuramatkalaiset elävät nykyhetkeään - rakastavat intohimoisesti ja joskus vihaavatkin tuhoisasti. Suomalaistyttö Elsa on seuramatkalla Kreetalla isovanhempiensa mukana. Heti matkan ensimmäisenä päivänä Elafónisin paratiisisaarella Elsa huomaa joutuneensa keskelle katkeraa kolmiodraamaa. Seurueen matka jatkuu Rethymnoniin ja Knossokseen, mutta intohimoinen lemmenleikki ei ota laantuakseen. Spinalongan saarella Elsa onnistuu estämään murhenäytelmän, mutta hänkään ei voi mitään sille, että matkan jatkuessa Zeus saa julmalla tavalla uhrinsa. Nuorten dekkari vie lukijan niin Kreetan mytologiaan kuin saaren tämän hetken kiinnostavimpiin matkailukohteisiin. Teoksen kuvaamat tapahtumapaikat ovat todellisia ja niiden kuvaus perustuu kirjoittajan henkilökohtaisiin kokemuksiin. Kirjassa on värivalokuvakuvitus. Lisäksi kirjassa on piirroskuvitusta, jonka on tehnyt 13-vuotias Alma. Kirja kuuluu Seikkailuja maailmalla -sarjaan, jonka teokset ovat itsenäisiä eikä niillä ole juonellista jatkumoa. Kirjan päähenkilö Elsa on seikkailut aikaisemmin Kuolema Kultaisessa kolmiossa - ja Hieroglyfien salaisuus -teoksissa.