Matti Vuento

Sienet muodostavat kasvien ja bakteerien jälkeen kolmanneksi suurimman eliöryhmän maapallolla. Tämä mahtava eliökunta on vielä paljolti arvoitus - sienilajeista on tunnistettu vain murto-osa. Siinä, mitä sienistä jo tiedetään, riittää kuitenkin ihmettelemistä. Hämmästyttävät sienet kertoo näistä sopeutumisen mestareista, jotka viihtyvät yhtä lailla rutikuivalla aavikolla ja valtameren pohjassa kuin jäätiköillä ja kuumissa lähteissäkin. Niiden yksi asuinsija olemme me ihmiset itse. Sienet ovat kasvien, eläinten ja ihmisen terveyden vartijoita, mutta ne voivat yhtä lailla tuhota satoja ja aiheuttaa tappavia epidemioita. Monine symbiooseineen sienet ovat koko eliökuntaa yhteen sitovaa liimaa, ja ne ovat merkittävä tekijä myös ilmastonmuutoksessa - emme vain aina tiedä, kumpaan suuntaan ne vaakaa kallistavat. Sienitiedon historian, sienistä saatavien lääkkeiden ja sienten myrkyllisten ominaisuuksien lisäksi kirjassa tutustutaan muun muassa lihansyöjäsienten saalistusmenetelmiin sekä siihen, miten sienet hankkivat informaatiota ympäristöstään. Voisiko sienillä olla tietoisuus ja mieli?

Maa on litteä, merissä polskuttelee merenneitoja, ja hanhia kasvaa puussa kuin hedelmiä. Avaruusolennot kulkevat joukossamme, rokotteissa on kyse salaliitosta ja kivet puhuvat. Mikä on maailmassamme mahdollista? Mikä saa arvelun vahvistumaan mielipiteeksi ja edelleen vakaumukseksi, vaikka uskomukselle ei ole löydetty yhtään tieteellistä todistetta? Uskomattomat uskomukset esittelee koko joukon erikoisia käsityksiä. Villin kuuloisilla uskomuksilla on kannattajansa, vaikka tieteen ja tutkimuksen asema on vankempi kuin vuosisatoja sitten. Teoksessa jäljitetään näiden uskomusten lähteitä tarinoista, huijauksista ja huhupuheista sekä tutkimuksen harhapoluista. Samalla tutustutaan muun muassa biologisiin kummajaisiin, tähdistä ennustamiseen, salaperäiseen sähköön ja lumevaikutuksen voimaan. Teoksessa pohditaan myös uskomustiedon ja tieteellisen tiedon jännitteitä ja päällekkäisyyksiä. Miten määritellään luotettava tieto? Miten tiede etsii totuutta ja miten se voi menestyä kilpailussa uskomustiedon kanssa?

Vuonna 2019 Kiinan Wuhanissa havaittiin uusi koronavirus SARS-CoV-2, josta on sittemmin tullut liiankin tuttu koko maailmalle. Viruksen aiheuttama COVID-19-tauti on tappanut miljoonia sekä saanut lieveilmiöineen aikaan valtavasti inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia tappioita. Tiukkatahtinen tutkimustyö on kuitenkin kantanut hedelmää: viruksesta tiedetään jo paljon, ja tautia vastaan kehitetyt rokotteet ovat osoittaneet tehonsa. Virus, joka pysäytti maailman on tukeva ankkuri kaikille, jotka luovivat koronavirusta koskevassa uutis- ja tietotulvassa. Tämä yleistajuinen, tutkimustietoon pohjaava teos kertoo, millainen virus SARS-CoV-2 on ja mitä se aiheuttaa ihmiskehossa. Se tarkastelee pandemian syntyä ja etenemistä sekä kriisin erilaisia vaikutuksia Suomessa ja maailmalla. Teos auttaa hahmottamaan, mitä voimme viime vuosien tapahtumista oppia, kun valmistaudumme tuleviin pandemioihin.

Bakteereja on kaikkialla. Niitä majailee kallioperän uumenissa, merien syvänteissä, sisäilmassa ja ovenkahvoissa. Myös me itse olemme elinympäristöjä mikrobeille. Toiset niistä ovat liittolaisiamme, toiset voivat pahimmillaan viedä meiltä hengen. Bakteerien planeetta on kattava, uusimpaan tutkimustietoon perustuva teos maapallon mikroskooppisen pienistä hallitsijoista, bakteereista ja arkeoneista, jotka ovat muovanneet valtakuntaansa ja sen elämää miljardien vuosien ajan. Ihmiskuntaa ne ovat piinanneet aiheuttamalla ruton ja kurkkumädän kaltaisia kulkutauteja sekä vaarallisia tulehduksia. Toisaalta bakteerit edistävät terveyttämme: esimerkiksi suolistobakteerien hyödyistä tiedetään koko ajan enemmän. Teoksessa tarkastellaan bakteerien ja arkeonien merkitystä luonnossa sekä ihmisen terveydessä ja sairauksissa. Nykytutkijoita askarruttavien kysymysten kautta tähytään tulevaisuuteen. Millainen uhka on bakteerien antibioottiresistenssi? Voivatko bakteerit vauhdittaa vai kenties hillitä ilmastonmuutosta?

Viruksia kammotaan ja yritetään vältellä viimeiseen saakka. Nämä bakteerejakin pienemmät näkymättömät viholliset lymyilevät ovenkahvoissa, rahoissa ja valokatkaisimissa eli kaikkialla, missä ihmiset kokoontuvat ja liikkuvat. Jo yksi aivastus riittää aiheuttamaan kausi-influenssan bussilliselle ihmisiä. Yleensä nämä solujen loiset eivät aiheuta isäntäeliölleen huomattavaa haittaa. Viruksen vierailu voi kuitenkin olla tappava, kuten viime vuosikymmenten ebola-, lintuinfluenssa- ja HIV-pandemioista on opittu. Viruksia on löydetty kaikista maapallon eliöistä, ja niillä on tärkeä rooli evoluutiossa ja ekosysteemin toimimisessa. Niitä on myös opittu hyödyntämään muun muassa hyönteisten ja syöpien torjunnassa sekä geenien korjaamisessa. Virukset vie silmiä avaavalle matkalle virusten ja virustautien kiehtovaan maailmaan. Se kertoo virusten lisääntymistavoista ja keinoista tunkeutua soluihin sekä esittelee virustautien ja virusten löytämisen historiaa. Lukija pääsee myös pohtimaan, mikä on virusten alkuperä, kannattaako rokotuksia ottaa ja voivatko virukset uhata jopa koko ihmiskunnan olemassaoloa. Vuonna 2020 maailmalle levisi vaarallinen viruspandemia. Tämän uuden pokkaripainoksen loppuun on liitetty lyhyt katsaus sen aiheuttajasta, SARS-CoV-2-koronaviruksesta.

Kirjassa käsitellään solun biomolekyylien ja kemiallisen rakenteen lisäksi mm. solun aineenvaihdunta, solun sisäinen ja ulkoinen tiedonvälittyminen, geenien ilmentyminen, solunjakautuminen ja solukuolema. Omat lukunsa on myös viruksista, erilaisista solutyypeistä ja syövästä. Kirja pohjautuu samojen tekijöiden kirjaan Biokemian ja solubiologian perusteet. Uusi teos on selkeä ja ajankohtainen: informaation siirto geeneistä proteiineihin käsitellään omana lukunaan ja syöpäbiologian luku on täysin uudistettu. Kirja sisältää uutta tietoa mm. epigeneettisestä periytymisestä, geenien ilmaisun säätelystä, fosfolipidien synteesistä ja bakteriofageista. Kirja selkeyttää perusasioita ja opettaa terminologiaa ja siten helpottaa opiskelijan siirtymistä laajojen kansainvälisten oppikirjojen pariin.