Matti Ylönen

Pyöröovi pyörii! Politiikan ammattilaisia, journalisteja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia värvätään yhä enemmän viestintätoimistoihin - ja sama pätee myös toiseen suuntaan. Viestintätoimistobisnes perustuu uuden viestinnällisen vallan verkostoihin. Mutta millaista valtaa viestintätoimistoissa käytetään? Miksi viestintä kannattaa? Millaisia viestintäpalveluja toimistoista ostetaan ja myydään? Kirjassa tarkastellaan haastattelujen, media-aineistojen, tietopyynnöillä hankittujen materiaalien ja tutkimuskirjallisuuden kautta politiikan uusien pelureiden toimintatapoja. Vivahteikas aineisto kertoo suomalaisen yhteiskunnan murroksesta kohti poliittista järjestelmää, jossa viestintätoimistot toimivat viestinnällisen vallan solmukohtana. Tutkimukseen perustuva kirja on ajankohtainen puheenvuoro demokratian puolesta keskellä muutosvoimia. Teos pohtii sitä, keiden ääni pirstoutuneessa mediamaisemassa kuuluu. Vievätkö voiton taitavat viestijät ja parhaat pelurit - sekä he, joilla on näiden palveluksiin varaa?

Alustatalouden nousu ja datajättien valta on nostanut esille globaalit ja suuryhtiöt, joiden liiketoimintaa ruokkii kuluttajilta kerättävä data. Tällainen datakapitalismi on uusi ilmiö. Kirja valottaa ainutkertaista tilannetta evolutionaarisen taloustieteen historian ja kehityksen kautta. Se kertoo myös, miten yhtiövaltaa on käsitelty yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Käsillä oleva teos tarkastelee erityisesti evolutionaarista taloustiedettä ja evolutionaarista yrityksen teoriaa ja historiaa. Se korostaa markkinarakenteiden tutkimuksen, monikansallisen yrityksen teorian sekä poliittisen taloustieteen roolia. Tämä tutkimusperinne tunnetaan myös amerikkalaisen institutionaalisen taloustieteen nimellä. Sen puitteissa on tarkasteltu yhtiövaltaa sekä taloudellisena että yhteiskunnallisena toimintana. Alustatalouden noustessa teema on erittäin ajankohtainen. Alustayhtiöiden vallan ymmärtäminen edellyttää talouden ja vallankäytön analyysin väliin luotujen keinotekoisten muurien ylittämistä. Tällaista otetta tarvitaan myös monikansallisten yritysten monimutkaisten kansainvälisten rahoitusjärjestelyjen ymmärtämiseen. Kirja on hyödyllistä luettavaa kaikille yhtiöistä, vallasta ja yhteiskuntatieteiden kehityksestä kiinnostuneille. Yliopistollisena oppikirjana se soveltuu kansainvälisen talouden, poliittisen taloustieteen ja myös yleisesti taloustieteen sekä yhteiskuntahistorian ja sosiologian aloille. Kirjoittaja on maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa ja vieraileva tutkija Tallinnan teknillisen yliopiston Ragnar Nurkse -instituutissa. Hänen tätä aihepiiriä käsitellyt väitöskirja voitti Helsingin yliopiston vuoden 2019 väitöskirjapalkinnon ja yksi sen artikkeleista palkittiin Yalen yliopiston Amartya Sen -palkinnolla.

Velkatohtorit on veitsenterävä talouskirja, jota varten kirjoittajat tekiväthaastatteluja useissa maissa ja pitkä taustatyö pahasti kärsineessä Kreikassa. Kirja avartaa talouskriisien historiaa ympäri maailman 1940-luvulta nykypäivään. Kreikan korruptoitunutta eliittiä voi syyttää paljosta, mutta onkoeurooppalaisen ”Troikan” maahan pakottama politiikka tuonut parannusta tilanteeseen? Kreikassa terveydenhuolto on heikko, sosiaaliturva olematon, työnsaanti lähes mahdotonta. Jopa malariaa on tavattu maan eteläosissa, koska malariasääskien torjuntasumutuksissa on säästetty. Velkasuhde on heikentynyt. Nöyryytetyssä maassa äärioikeisto vahvistuu. Samalla on sivuutettu niin Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirja, ihmisoikeussopimus kuin hyvin usein Kreikan oma parlamenttikin. Onko kurjuus koko Euroopan tie vai voidaanko menneistä kriiseistä oppia jotakin? Aiempien velkakriisien opetuksista ei juuri puhuta rajojensa sisään käpertyvässä nyky-Euroopassa. Sen sijaan Eurooppa säästää itseään hengiltä. Jopa kovasta velkapolitiikasta tunnettu Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on useita kertoja varoittanut EU:ta jatkuvien leikkausten vaarasta talouskasvulle ja työllisyydelle.

Uusin talouskriisi toi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lainaohjelmat Eurooppaan ja ajoi Maailmanpankin laajentamaan lainoitustaan eri puolilla maailmaa. Suomessa näiden kahden keskeisen maailmanjärjestön toimintaa ja taustoja tunnetaan kuitenkin vielä harmillisen heikosti. Mahti kukkarossa on ensimmäinen suomeksi julkaistu kattava tietokirja IMF: stä ja Maailmanpankista, joiden raportit, ideat ja toiminta ovat muovanneet monin tavoin myös suomalaista talousajattelua. Tarve laajemmalle esitykselle on ilmeinen etenkin kun molemmat järjestöt ovat olleet viime vuosina murrosvaiheessa. Maailmanpolitiikka on muuttunut moninapaisemmaksi ja monet päällekkäiset kriisit - ruokakriisi, ilmastokriisi ja talouskriisi - ovat muuttaneet sen asialistaa. Kirja kattaa paitsi Maailmanpankin ja IMF:n historian ja päätöksenteon tavat, myös ajankohtaiset Euroopan kriisilainaohjelmat ja Maailmanpankin nopeasti kasvavan rahoituksen yksityisen sektorin yrityksille.