Max Engman

Kielikysymys kertoo Suomen ruotsalaisuudesta suuriruhtinaskunnan aikaan ja itsenäisyyden alkuvuosina. Kirjan pääteemana on kolmiodraama, jossa kolme kieltä, suomi, ruotsi ja venäjä, kilpailivat johtavasta asemasta suuriruhtinaskunnassa.1800-luku oli kansallisen mobilisoitumisen aikaa, jolloin sekä suomen- että ruotsinkieliset liittyivät yhteen kielen pohjalta. Mobilisoitumisia voi monessa mielessä pitää rinnakkaisilmiöinä - joissakin tapauksissa kaksikieliset instituutiot jakautuivat suomalaisiksi ja ruotsalaisiksi. Prosessin alkuvaiheessaruotsinkieliset joutuivat perääntymään, mutta sen tuloksena syntyi ryhmä, jota 1900-luvun alussa ryhdyttiin kutsumaan ”suomenruotsalaisiksi”.

I den tredje delen av Finlands svenska historia behandlar Max Engman de tre språken i storfurstendömet Finland – svenska, finska och ryska. Mycket av Finlands 1800- och 1900-tal handlar om det svenska arvet – hur det förvaltades, förkovrades, förskingrades och skiftades. Det svenska språket lyckades behålla och till och med stärka sin ställning i Finland efter rikssprängningen 1809. Först i slutet av seklet blev finskan det dominerande språket i storfurstendömet. Fokus i boken ligger på den svenska och den finska mobiliseringen som parallella fenomen och på uppkomsten av det som i början av 1900-talet började kallas ”finlandssvenskhet”.

Med freden i Fredrikshamn 1809 förlorade Sverige Finland som blev ett ryskt storfurstendöme. I anslutning till tvåhundraårsminnet av freden utkom en rad böcker om kriget 18081809 och om dess följdverkningar. Uppfattningarna går isär. Innebar rikssprängningen en förlust för båda parter, eller var den början på något nytt och bättre? På Nordiska museet hölls vid slutet av det så kallade märkesåret 2009 en konferens, svenskt i Finland finskt i Sverige, där forskare från både Finland och Sverige belyste utvecklingen på ömse sidor om Bottniska viken under de senaste tvåhundra åren. En del av föredragen har nu samlats i denna volym. I ett tiotal bidrag diskuteras bland annat språk, historieskrivning och konstitutionella villkor. Boken fördjupar perspektiven på den identitetsformering som varit aktuell i de båda länderna.

Kun Ruotsin valtakunnan itäinen osa siirtyi vuonna 1809 Venäjän vallan alle, tapahtumasta tuli merkittävä vedenjakaja suomalaisten historiassa. Erilliseksi alueeksi Suomen rajasivat vuoden 1812 rauhansopimuksen rajalinjat, jotka suuressa määrin säilyivät muuttumattomina aina toiseen maailmansotaan saakka. Aiemmin esimerkiksi suuri osa Lapista oli kuulunut Upsalan hiippakuntaan, ja Viipurin lääni oli ollut entuudestaan osa Venäjää. Suomen muuttuminen autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi ei kuitenkaan romuttanut ruotsalaista hallintoperintöä: lainsäädäntö ja sosiaalinen järjestys säilyivät paljolti entisellään myös Venäjän vallan alla. Itsehallinto merkitsi siihen asti Tukholman keskusvallan päätöksistä riippuvaisen Suomen kehittymistä omaksi poliittiseksi ja taloudelliseksi yksikökseen. Osana monien kansallisuuksien Venäjää suomalaiset olivat silti vain pieni, noin kahden prosentin vähemmistö koko valtavan maan väestöstä, eli Suomen suhteellinen asema muuttui radikaalisti. Myös suomen kielen asemassa tapahtui käänne: neljä viidesosaa suuriruhtinaskunnan asukkaista, eli selkeä enemmistö, puhui kieltä, joka oli ollut Ruotsin kuningaskunnassa vähemmistökieli. Pitkät jäähyväiset on kirja, jossa tätä ratkaisevaa aikaa käsitellään analyyttisesti useasta näkökulmasta. Tarkoituksena on avata eri puolilta Suomen muotoutumista, identiteettiä ja integraatiota vuosien 1809-1812 jälkeen. Max Engman on aiemmin julkaissut kiitetyt teokset Pietarinsuomalaiset (2004) ja Raja. Karjalankannas 1918-1920 (2007).

Gränsfall är en bok om hemliga kontakter strax efter ryska revolutionen mellan Finland och Rådsryssland, och mellan övriga världen och Rådsryssland via Finland. Kontakterna koncentrerades till Karelska näset, och broarna över Systerbäck blev en slags "titthål" till konsekvenserna av revolution, blockad, intervention och inbördeskrig. Bokens gränsfall handlar om människor som av en eller annan anledning överskred gränsbron, vanligen som gisslan eller utväxlad fånge.