Maxim Fedorov

Kaksi maata, samankaltaiset lähtökohdat mutta erilaiset kohtalot. Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastalee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä. Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajotessa 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden. Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta. Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmanniin Skoropadskyiin ja mailla oli diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa vuonna 1918. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin. Maxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona. Kymmentä kieltä hallitseva Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi. Hän on julkaissut kirjat Minun Ukrainani (Minerva, 2023) ja Sodan näyttämöt (Docendo, 2024).

Ukrainan kielellä on maailmanlaajuisesti 40-50 miljoonaa puhujaa, ja Suomessakin asuu useita kymmeniä tuhansia ukrainankielisiä ihmisiä. Ukraina on itäslaavilainen kieli, mutta ainutlaatuisine piirteineen se eroaa monista sukulaiskielistään. Ukrainan kielioppi on ensimmäinen suomenkielinen kielioppikirja ukrainan kielestä. Teos on suunnattu ennen kaikkea aikuisoppijalle, mutta se soveltuu myös ammatilliseen käyttöön. Kirjassa avataan suomen kielelle vieraita kieli-ilmiöitä kansantajuisesti ja verrataan ukrainaa paitsi suomeen myös toisiin slaavilaisiin ja muihin eurooppalaisiin kieliin. Kirjassa esitellään laajasti ukrainan kielen kirjaimet ja ääntämys, muoto- ja lauseoppi sekä sananmuodostuksen periaatteet. Kirjakielen normien lisäksi käsitellään yleisimpiä puhekielessä esiintyviä poikkeavuuksia sekä kerrotaan sellaisista elävään kielenkäyttöön liittyvistä ilmiöistä kuin murteet ja nimikäytäntö.

Kissojensa kanssa elävä Lempi lähtee pyhiinvaellusmatkalle Espanjaan. Paikallisessa katedraalissa saa alkunsa arvoituksellinen jännitysnäytelmä. Maxim Fedorov kirjoittaa tyylilleen uskollisesti pilke silmäkulmassa. Portosta alkavan pyhiinvaelluksen jälkeen Lempi saapuu Santiago de Compostelaan ja joutuu keskelle järkyttävää tapahtumaa katedraalin legendaarisen botafumeiro-näytöksen aikana: valtava suitsukeastia liukuu läpi tilan ja syöksyy päin Lempin parasta ystävää Matiasta. Tästä alkaa mysteeri. Matiaksen ei pitänyt tulla Santiagoon, ja poliisi epäilee, onko Lempillä osuutta ystävänsä kuolemaan. Lempin on selvitettävä, mitä tapahtui ennen kohtalokasta hetkeä. Vaellus on tietokirjailijana tunnetun Maxim Fedorovin esikoisromaani, jota voi lukea yhtä hyvin jännittävänä matkakertomuksena kuin cosy crimena. Lempin vaellukset jatkuvat sarjan seuraavassa osassa.

Kissojensa kanssa elävä Lempi lähtee pyhiinvaellusmatkalle Espanjaan. Paikallisessa katedraalissa saa alkunsa arvoituksellinen jännitysnäytelmä. Maxim Fedorov kirjoittaa tyylilleen uskollisesti pilke silmäkulmassa. Portosta alkavan pyhiinvaelluksen jälkeen Lempi saapuu Santiago de Compostelaan ja joutuu keskelle järkyttävää tapahtumaa katedraalin legendaarisen botafumeiro-näytöksen aikana: valtava suitsukeastia liukuu läpi tilan ja syöksyy päin Lempin parasta ystävää Matiasta. Tästä alkaa mysteeri. Matiaksen ei pitänyt tulla Santiagoon, ja poliisi epäilee, onko Lempillä osuutta ystävänsä kuolemaan. Lempin on selvitettävä, mitä tapahtui ennen kohtalokasta hetkeä. Vaellus on tietokirjailijana tunnetun Maxim Fedorovin esikoisromaani, jota voi lukea yhtä hyvin jännittävänä matkakertomuksena kuin cosy crimena. Lempin vaellukset jatkuvat sarjan seuraavassa osassa.

Kirjassaan Maxim Fedorov kertoo hauskasti rakkaudestaan Suomeen ja suomalaisiin. Tässä kirjassa ei puhuta sanonnasta ”no niin”, vaikka se onkin kätevä sana Suomessa. Tässä kirjassa ei päivitellä, että suomen kieli olisi vaikeaa. Sen sijaan Fedorov kertoo, mikä on suomalaisten lempiurheilu, mitkä asiat Suomessa ovat ristiriitaisia ja miten maahanmuuttajan pitäisi olla suomalainen. Suomesta tuli Maxim Fedorovin koti vähän yllättäen. Nykyään hän on osa suomalaista kulttuuria, mutta on silti säilyttänyt oman taustansa.

Hätkähdyttävä kuvaus Ukrainan-sodan ytimestä. Nuori suomalaismies lähti Ukrainaan vuodeksi. Sinä aikana hän ehti kokea, kuinka ensimmäistä maailmansotaa muistuttava kulutussota muuttui hetkessä droonien sodaksi. Lähitaistelujen sijaan rintamille muodostui kuolemanvyöhyke, jossa partioivat lennokit. Anonyymi droonisotilas sekä Ylen Ukrainan-kirjeenvaihtaja Maxim Fedorov vievät lukijan keskelle sodan kauhuja - sinne, missä elämää ja kuolemaa ohjataan hiljaisella sormenliikkeellä kaukana etulinjasta. Kirja yhdistää sotakuvauksen, taktisen analyysin ja sodan sisäpiiritiedon poikkeuksellisella tavalla. Ennen kaikkea se antaa kasvot sotateknologialle ja ihmiselle tappokoneiden takana.

Maxim Fedorov perkaa leppoisalla otteella omaa rakkauttaan Suomeen ja suomalaisiin sekä kertoo omasta tiestään osaksi yhteiskuntaamme. Tämä kirja on riisuttu stereotypioista kuin suomalainen saunoja vaatteista. Nyt ei puhuta sanonnasta ”no niin” kätevimpänä sanana, ei päivitellä suomen kielen vaikeutta eikä kauhistella suomalaisten vähäpuheisuutta. Sen sijaan Fedorov paljastaa, mikä on suomalaisten lempiurheilu, mitkä asiat Suomessa ovat ristiriitaisia (pieni paljastus: niitä on paljon!) ja kuinka suomalaisuutta kuuluu harjoittaa. Fedorov kertoo maasta, josta tuli hieman yllättäen hänen kotinsa ja johon hän on juurtunut kaikista kodeistaan eniten. Tämä on myös tarina Maximista, joka onnistui tulemaan osaksi uutta kulttuuria sulautumatta siihen kokonaan. Tuloksena on kauniit rusketusraidat ilman palovammoja, ja nyt hän paljastaa niihin reseptin.

Suosikkitoimittajan sukellus suomalaisuuden ytimeen! Maxim Fedorov perkaa leppoisalla otteella omaa rakkauttaan Suomeen ja suomalaisiin sekä kertoo omasta tiestään osaksi yhteiskuntaamme. Tämä kirja on riisuttu stereotypioista kuin suomalainen saunoja vaatteista. Nyt ei puhuta sanonnasta ”no niin” kätevimpänä sanana, ei päivitellä suomen kielen vaikeutta eikä kauhistella suomalaisten vähäpuheisuutta. Sen sijaan Fedorov paljastaa, mikä on suomalaisten lempiurheilu, mitkä asiat Suomessa ovat ristiriitaisia (pieni paljastus: niitä on paljon!) ja kuinka suomalaisuutta kuuluu harjoittaa. Fedorov kertoo maasta, josta tuli hieman yllättäen hänen kotinsa ja johon hän on juurtunut kaikista kodeistaan eniten. Tämä on myös tarina Maximista, joka onnistui tulemaan osaksi uutta kulttuuria sulautumatta siihen kokonaan. Tuloksena on kauniit rusketusraidat ilman palovammoja, ja nyt hän paljastaa niihin reseptin. Maxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Hän on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona. Kymmentä kieltä hallitseva Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi. Hän on julkaissut kirjat Minun Ukrainani (2023), Sodan näyttämöt (2024) ja Itsenäisyydestä itsenäisyyteen. Suomi ja Ukraina 1917-1991 (2025).

Ukrainan sotanäyttämöt toimittajan silmin. Millaisia paikkoja sodassa tuhoutuneet ukrainalaiskaupungit ovat olleet? Miten sota on niitä muuttanut, ja keitä niissä on asunut? Suomalaiset ovat saaneet seurata tv-uutisista Maxim Fedorovin Kiovasta lähettämiä raportteja keväästä 2022 lähtien. Samalla tutuiksi ovat tulleet monet sodan näyttämöt mm. Butša, Mariupol, Herson, Bahmut ja Soledar... Ohjushyökkäyksiä, verilöylyjä ja joukkohautoja, traagisia ihmiskohtaloita sekä kokonaisia tuhottuja kaupunkeja. Kirjassaan Maxim Fedorov syventyy tutkimaan, millaisia paikkoja ne olivat ennen sotaa, mistä ne olivat tunnettuja ja millaisia ihmisiä niissä on asunut? ”Toivon, että voisin kertoa tarkemmin niistä paikoista, joita uutisissa mainitaan; ettei niihin liittyisi pelkkää tragediaa vaan voisin kertoa myös ukrainalaisten saavutuksista ja jälleenrakentamisen toivosta.” - Maxim Fedorov Maxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona. Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi. Häneltä on aiemmin ilmestynyt kirja Minun Ukrainani.

Ukrainan sotanäyttämöt toimittajan silmin. Millaisia paikkoja sodassa tuhoutuneet ukrainalaiskaupungit ovat olleet? Miten sota on niitä muuttanut, ja keitä niissä on asunut? Suomalaiset ovat saaneet seurata tv-uutisista Maxim Fedorovin Kiovasta lähettämiä raportteja keväästä 2022 lähtien. Samalla tutuiksi ovat tulleet monet sodan näyttämöt mm. Butša, Mariupol, Herson, Bahmut ja Soledar... Ohjushyökkäyksiä, verilöylyjä ja joukkohautoja, traagisia ihmiskohtaloita sekä kokonaisia tuhottuja kaupunkeja. Kirjassaan Maxim Fedorov syventyy tutkimaan, millaisia paikkoja ne olivat ennen sotaa, mistä ne olivat tunnettuja ja millaisia ihmisiä niissä on asunut?” Toivon, että voisin kertoa tarkemmin niistä paikoista, joita uutisissa mainitaan; ettei niihin liittyisi pelkkää tragediaa vaan voisin kertoa myös ukrainalaisten saavutuksista ja jälleenrakentamisen toivosta.” – Maxim FedorovMaxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona. Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi. Häneltä on aiemmin ilmestynyt kirja Minun Ukrainani.

Ukrainalaisten taistelu toimittajan silmin. Yleisradion Ukrainan-toimittajan omakohtainen kertomus sodasta. Ja kansasta, joka taistelee yhtenä rintamana olemassaolonsa ja itsenäisyytensä puolesta.” Minun on vaikea kuvata sitä tunteiden kirjoa, joka sisälläni velloi, kun Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan: järkytystä, huolta, vihaa, itseinhoa”, toimittaja Maxim Fedorov kuvaa kirjassaan. ”Äitini on ukrainalainen, isä venäläinen.” Toukokuussa 2022 Fedorov lähti Kiovaan Ylen pysyväksi toimittajaksi. Siitä lähtien hän on seurannut ukrainalaisten sota-ajan elämää lähietäisyydeltä. Ja nähnyt ukrainalaisten pelottomuuden ja lannistumattomuuden. Jokaisella ukrainalaisella on sodasta omanlaisensa tarina. Osa niistä on koottu tähän kirjaan. Ukrainassa vietetty aika on ollut Maxim Fedoroville myös omien juurien etsimistä tilanteessa, jossa kaksi identiteetin puolta on joutunut repivän sodan keskelle.” Ukrainassa sotaan tottuu väkisinkin, ilmahälytyksiin, sähkökatkoihin ja räjähdyksiin. Olen kirjoittanut monia osia tästäkin kirjasta joko räjähdysten jylyn saattelemana tai väestönsuojassa. Mutta vaikka sodan kauhuihin tottuu, yhdestä pelosta ei pääse eroon. Pelosta, jota tuntee muiden puolesta.” – Maxim Fedorov, Kiova Maxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona. Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi.

Ukrainalaisten taistelu toimittajan silmin. Yleisradion Ukrainan-toimittajan omakohtainen kertomus sodasta. Ja kansasta, joka taistelee yhtenä rintamana olemassaolonsa ja itsenäisyytensä puolesta.” Minun on vaikea kuvata sitä tunteiden kirjoa, joka sisälläni velloi, kun Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan: järkytystä, huolta, vihaa, itseinhoa”, toimittaja Maxim Fedorov kuvaa kirjassaan. ”Äitini on ukrainalainen, isä venäläinen.” Toukokuussa 2022 Fedorov lähti Kiovaan Ylen pysyväksi toimittajaksi. Siitä lähtien hän on seurannut ukrainalaisten sota-ajan elämää lähietäisyydeltä. Ja nähnyt ukrainalaisten pelottomuuden ja lannistumattomuuden. Jokaisella ukrainalaisella on sodasta omanlaisensa tarina. Osa niistä on koottu tähän kirjaan. Ukrainassa vietetty aika on ollut Maxim Fedoroville myös omien juurien etsimistä tilanteessa, jossa kaksi identiteetin puolta on joutunut repivän sodan keskelle.” Ukrainassa sotaan tottuu väkisinkin, ilmahälytyksiin, sähkökatkoihin ja räjähdyksiin. Olen kirjoittanut monia osia tästäkin kirjasta joko räjähdysten jylyn saattelemana tai väestönsuojassa. Mutta vaikka sodan kauhuihin tottuu, yhdestä pelosta ei pääse eroon. Pelosta, jota tuntee muiden puolesta.” – Maxim Fedorov, Kiova Maxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-Ukrainassa äitinsä suvun luona. Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi.