Metropoliitta Panteleimon

Nostalgisen ajankuvan ja inhimillisen rikostragedian sävyttämä rikosromaani 1960-luvun kyläyhteisöstä. Poliisinrouva Elisabet Urhosen innokas osallistuminen tutkintaan saa tällä kertaa ristiriitaisen vastaanoton. Juhannuspäivän unelias rauha rikkoutuu yläsavolaisen Koskijärven kirkonkylässä oudolla tavalla. Kylän liepeiltä metsiköstä löytyy vuosien takainen salattu hauta. Vainaja tunnistetaan paikkakunnalla kadonneeksi vienankarjalaiseksi laukkukauppiaaksi Mikko Valtoseksi. Hänet on murhattu. Pian lähistöllä tapahtuu toinen henkirikos. Onko tapahtumilla yhteys? Näin uskoo vakaasti entiselle kotiseudulleen lomailemaan saapunut poliisinrouva Elisabet Urhonen. Tutkintaa johtavan poliisimestarin ja Valtosen vielä muistavien paikkakuntalaisten vastustelu ei lannista rouvan intoa ratkaista laajalti mieliä kuohuttava rikos, jonka tapahtumien alku kantautuu aina rajantakaisen Vienan-Karjalan kohtalon vuosiin. Vienan risti on metropoliitta Panteleimonin 1960-luvulle sijoittuvan ihastusta herättäneen Koskijärvi-sarjan yhdeksäs teos.

Nostalgisen lempeä, silti terävästi katsova rikosromaani vaihtoehtoisyhteisössä kytevistä ristiriidoista ja ihmismielen tummista sävyistä. Poliisinrouva Elisabet Urhosen kesälomamatka entisille kotiseuduille muuttuu rikoksen ja erityisesti sen motiivien selvittelyksi, mitä rouva ei laita lainkaan pahakseen. Yläsavolaisen Koskijärven kirkonkylän maineikkaaseen kartanoon on muuttanut vaihtoehtoista elämäntapaa noudattava Toivon Ankkuri -yhteisö. Kartanonmäen uudet asukkaat saavat kylässä ristiriitaisen vastaanoton, eivät vähiten vastarannan pappilan väen taholta. Uudet koskijärviset pyrkivät toteuttamaan yksinkertaista, luontoa kunnioittavaa sekä ihmisten keskinäistä rauhaa, kunnioitusta ja sopusointua edistävää elämää. Yhteisön rauha kuitenkin rikkoutuu traagisesti erään sen jäsenistä menehdyttyä surmatyön uhrina. Entisessä kotikylässään lomaileva poliisinrouva Elisabet Urhonen on liittynyt mukaan Toivon Ankkurin toimintoihin ja löytää pian itsensä laajalti mieliä kuohuttavan rikoksen selvittäjänä.

Metropoliitta Panteleimonin vanhan hyvän ajan Koskijärvi-sarja on edennyt viidenteen osaansa. Tällä kertaa sangen tarkkanäköiselle poliisin leskirouva Elisabet Urhoselle tarjotaan mahdollisuutta saada viestejä tuonpuoleisesta. Yllättäen rouva onkin kiinnostuneempi siitä, kuka on läheisensä tuonpuoleiseen toimittanut ja miksi, ja tämähän ei kaikkia tahoja miellytä. Eletään 1960-luvun puoliväliä. Tieto poliisinrouva Elisabet Urhosen murhatutkimuksista on levinnyt Ylä-Savossa ja tavoittanut myös Maire Järvisen, joka lähestyy rouva Urhosta kirjeitse. Kiinnostusta, mutta myös huolta herättävä viesti saa Elisabet Urhosen varaamaan paikan Eheydy ja uudistu -kurssilta, jonka ensimmäiseltä jaksolta Järvinen on havaintonsa tehnyt. Kurssin alkaessa paikalla ovat paikkakunnan silmäätekevät lääkäristä pappiin, mutta yksi on poissa joukosta. Sisäisestä kasvusta luonnonkasvien käyttöön ja meedion tapaamiseen ulottuva runsas ohjelmatarjonta ei pysty kätkemään kurssilaisten välisiä ristiriitoja ja salaisuuksia, joiden selvittämiseen leskirouva tarttuu yhtä hanakasti kuin kupilliseen kunnon kahvia. Papin rouva kun tarjoaa vain yrttijuomia, joiden vaikutusta ei tunne kukaan. Viestejä tuonpuoleisesta on Metropoliitta Panteleimonin viides jännitysromaani.

Tähän kirjaan on koottu kahdentoista Valamon ystävän lyhyet elämänkerrat. Henkilökuvauksissa on käytetty paljon metropoliitta Panteleimonin luostariivuosien (1977-1997) aikana käymää kirjeenvaihtoa kyseessä olevien, nyt jo edesmenneitten ihmisten kanssa. Metropoliitta Panteleimon kertoo kirjan esipuheessa: Luostarivuosieni aikana sain mahdollisuuden tutustua lukuisiin Valamon ystäviin, jaloihin ja kunnioitettaviin miehiin ja naisiin. Sain monista heistä myös elinikäisiä ystäviä.

Metropoliitta Panteleimonin vanhan hyvän ajan Koskijärvi-sarja saa jatkoa. Vaikka poliisin rouva Elisabet Urhosen elämän peruspilarit järkkyvät, ei hän malta edelleenkään pysyä poissa rikospaikalta – tällä kertaa yhteislyseon käytäviltä. ”Tottapa sitten on myös määrätty, että minun tielleni asetellaan näitä murha-asioita. Kenelle murha, kenelle muuta, sellaista se on.” Eletään 1960-lukua. Elisabet Urhonen on muuttanut Koskijärven kirkonkylästä läheiseen kaupunkiin yhdessä eläkkeelle päässeen poliisimiehensä kanssa, mutta jäänyt yllättäen leskeksi. Hakiessaan paikkaansa uudessa elämäntilanteessa rouva Urhonen päättää liittyä kaupungin kirjapiiriin, jota vetää itsevaltiaan ottein lehtori Tyynelä. Keväinen kokoontuminen peruuntuu, kun yhteislyseon kerhotilasta löytyy ruumis. Murha tuntuu mukailevan Dostojevskin Rikos ja rangaistus -kirjan tapahtumia, mikä vie Elisabet Urhosen epäilykset kirjapiirin jäseniin. Tavoilleen uskollisena Urhonen alkaa tehdä omia tutkimuksiaan rikoksen tiimoilta, mutta ajatukset ovat vaarassa sotkeutua yllättävien huomionosoitusten vuoksi. Viekö tällä kertaa sydän voiton terävästä järjestä? Murha kirjapiirissä on Metropoliitta Panteleimonin neljäs jännitysromaani. Aiemmat ihastusta herättäneet Koskijärvi-sarjan cosy-dekkarit ovat Murha kirkonkylässä (2011), Murha näyttämöllä (2013) sekä Kohtalokas Leningradin-matka (2015).

Murha näyttämöllä on Metropoliitta Panteleimonin toinen jännitysromaani. Vuonna 2011 ilmestyi suurta kiinnostusta herättänyt esikoisteos Murha kirkonkylässä. Koskijärvellä harjoitellaan yhteisvoimin vauhdikasta laulunäytelmää Jääkärin Morsian. Esitys saa innostuneen vastaanoton. Itsenäisyyspäivän juhlanäytäntö muuttuu kuitenkin tragediaksi, kun näytelmän rouva Strand murhataan kesken esityksen. Kuka on tämä Koskijärven apteekkiin farmaseutiksi saapunut salaperäinen Sonja Strand ja miksi hänet täytyi tappaa? Vastaukset löytyvät, kun poliisinrouva Elisabet Urhonen tulee jälleen mukaan murhatutkimuksiin.