Mia Rönkä

Miten mehiläinen aistii maailman? Mitä ruokapöydästämme katoaisi ilman pölyttäjiä? Miten pystyt tekemään omasta pihastasi pörriäisparatiisin? Tiesitkö, että myös hyttyset, ampiaiset ja jopa etanat pölyttävät kukkia? Upeasti toteutettu tietokirja tempaa pölyttäjien ihmeelliseen maailmaan. Kirjassa syvennytään perhosiin, mehiläisiin, kimalaisiin ja yllättäviinkin pölyttäjälajeihin, jotka ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Runsaasti kuvitetut aukeamat sisältävät kiehtovia faktoja pölyttäjien kyvyistä ja elintavoista, niiden tärkeydestä niin ihmiselle kuin muulle luonnolle sekä niihin kohdistuvista uhista. Kirja keskittyy erityisesti ihmisen ja pölyttäjien yhteiseen, kestävään tulevaisuuteen sekä siihen, mitä jokainen voi tehdä omassa arjessaan näiden tärkeiden eläinten hyväksi. Nuoret hyönteistutkijat Havu ja Tuisku tuovat hauskoilla puuhillaan ja kommenteillaan huumoria ja havainnollisuutta aukeamille. Elämystä syventävät kirjan teemoihin liittyvät runot. Paljon tietoa sisältävä mutta yleistajuinen teos on suunnattu etenkin alakouluikäisille lapsille. Kirjan ilmestymisen aikaan käynnistyy Suomea kiertävä Pölyttäjien kirjo -näyttely, joka avautuu Luonnontieteellisessä museossa Luomuksessa 20.5.2026. Tiedettä ja taidetta yhdistävässä kokemuksellisessa näyttelyssä voi myös pelata pölyttäjiin tutustuttavaa peliä. Lähdetään yhdessä rakentamaan pölyttäjien ja ihmisen yhteistä tulevaisuutta!

Pimeys suojaa ja paljastaa. Se on monta, jokaisella omansa, mutta pimeästä toiseen voi nähdä ja koskettaa. Arvokasta on myös himmeänä hohtava sekä särkynyt, jonka kautta valo kulkee. Pimeyttä valaisevat lumi ja jää, nykyään uhanalaiset kuten pimeäkin. Ihminen vie elintilaa yöltä, talvelta ja niiden suojaamilta. Mia Rönkä on naantalilainen runoilija, tutkija, tiedetoimittaja ja tietokirjailija. Rönkä on ympäristöekologian dosentti ja työskentelee 2021-2023 Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmän puheenjohtajana. Röngän esikoiskokoelma Maanalaiset linnut (Sammakko, 2016) sai kiittävän vastaanoton ekokriittisenä ja runokieltä uudistavana ja oli Tiiliskivi-palkinnon finalistina.

Lintutiede kehittyi 1800- ja 1900-luvuilla kattamaan yhä uusia näkökulmia lintujen elämään tuorein tutkimusmenetelmin. Samalla se laajeni harvojen eliitin edustajien harrastuksesta runsaan tutkijajoukon kiinnostuksen kohteeksi ja kansalaistieteeksi. Suomalaiset lintututkijat ovat monelta osin kulkeneet kansainvälisen lintutieteen eturintamassa ja toisinaan sen edellä. Lintutieteen historia on myös näiden rohkeiden, kekseliäiden ja monilahjakkaiden tutkijoiden historiaa. Vaikeuksia uhmaten on lähdetty tutkimusmatkoille, on koluttu Lapin perukat ja maailmanpolitiikan salliessa myös rajantakaiset seudut. Lintuja kartoitettiin sitkeästi jopa toisen maailmansodan rintamilla. Suomen lintutiede 1828-1974 -teoksessa käsitellään lintuihin kohdistuvaa tutkimusta laajasti eliömaantieteen, ekologian, fysiologian, evoluutiotutkimuksen, käyttäytymistutkimuksen, ympäristötutkimuksen, kirjallisuustieteen ja etymologian näkökulmista. Teemat kattavat niin metsästyksen, lintujen ja munien keruun, tutkimusmatkat ja lintuharrastuksen kuin linnunnimien kehittymisen, lintujen suojelun ja tutkimusetiikan. Suomen lintutiede 1828-1974 jatkaa ajankohdasta, johon tekijöiden aiempi teos Suomen lintutieteen synty - Turun Akatemian aika (Lehikoinen, Lemmetyinen, Vuorisalo & Kivistö 2009) päättyi.

Tervetuloa luontoretkelle Turun seudulle! Sinua odottavat tammilehdot, kukkivat katajakedot, hilla- ja karpalosuot, paahteiset kalliosaaret, uimarannat sekä suojaisat merenlahdet rantaniittyineen ja lintutorneineen. Turun seudun luontoretkiopas esittelee luonnoltaan kiinnostavia ja arvokkaita kohteita, joista monet ovat myös historiallisesti mielenkiintoisia. Kirja toimii itsenäisenä luontoretkioppaana, mutta kohdevalinnat pohjautuvat Luonto Plus -ohjelmaan, jonka jaksoja on nähtävissä Turun Sanomien kotisivuilla. Turun seudun luontoretkiopas on tarkoitettu sekä varsinaissuomalaisille paikallisretkeilijöille että seudulla matkaileville. Retkeilijöiden, ulkoilijoiden ja luontoharrastajien lisäksi kirja palvelee esimerkiksi koululaisia, päiväkotiryhmiä, opettajia ja partiolaisia.

Mikä salaperäinen hahmo vilahti ohi kevätyön hämärässä? Entä mitä hämmästyttävää löytyy metsänreunan autiosta mökistä? Lepakon vuosi on lapsen seikkailu lepakoiden maailmaan. Se kertoo lepakoista lähiluonnossamme, ennakkoluulojen ja pelkojen voittamisesta sekä lapsen vaikutusmahdollisuuksista luonnon hyväksi. Tarinan rinnalla Lepakon vuosi tarjoaa monipuolisesti tietoa näiden kiehtovien yön otusten elämästä - myyteistä ja uskomuksista uusimpiin tutkimustuloksiin. Mia Rönkä on ympäristöekologian dosentti, naantalilainen tietokirjailija, runoilija, tiedetoimittaja ja tutkija, joka työskentelee Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä. Rönkä on perehtynyt etenkin ihmisen ja muun luonnon väliseen suhteeseen. Dosentti Thomas Lilley työskentelee intendenttinä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Aurassa asuva Lilley on lepakkotutkija ja pyrkii lisäämään tietoutta lepakoista ja niiden ekologiasta. Nadja Sarell on helsinkiläinen freelance-kuvittaja, joka on valmistunut paitsi lastenkirjakuvittajaksi myös tanssitaiteen maisteriksi. Sarell tekee kuvituksia lastenkirjoihin, oppikirjoihin ja paperituotteisiin sekä suunnittelee kuoseja. Lepakon vuosi -kirja on osa Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hanketta, jonka suojelijana toimii rouva Jenni Haukio.

Mia Röngän esikoiskokoelmassa Maanalaiset linnut yhteiskunta- ja ekokriittiset runot antavat äänen ihmisen lisäksi muulle luonnolle. Elollisten olioiden välistä vuorovaikutusta pohtivat runot ovat itsekin kuin elävää kudosta, jossa sanat kurkistelevat säerajojen yli ja muuttavat toistensa merkitystä. Monikerroksisissa runoissa kuvat ankkuroituvat tukevasti arkeen ja luontoon, ja tummia sävyjä lämmittävät empatia, toiveikas humanismi ja mustahko huumori. Mia Rönkä on naantalilainen runoilija, tutkija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2008 Turun yliopistosta biologian laitokselta. Hänen runojaan on aiemmin julkaistu vuoden 2013 Reviiri-antologiassa.