Miia Ijäs

Talvella 1576 Krakovaan, kuninkaiden kaupunkiin, saapuu toivoa täynnä oleva keski-ikäinen ylhäisönainen. Puola tarvitsee hallitsijan, ja ehdolla kuningattareksi on monien yllätykseksi Anna Jagellonica, kuuluisan dynastiansa viimeinen. Vuosikymmenten odotuksen jälkeen hän on myös päätymässä naimisiin. Varjoista valtaistuimelle kertoo historian katveeseen jääneen Anna Jagellonican vaiheiden kautta kuninkaallisen naisen elämästä ja valintamahdollisuuksista uuden ajan alun Euroopassa. Samalla se kuvaa vallankäyttöä, diplomatian syntyä sekä kuohuvaa poliittista ja uskonnollista kulttuuria renessanssiajan Puolassa ja yleisemmin Itämeren valtapiirissä. Annan nuorempi sisar Katarina oli päätynyt Ruotsin kuningas Juhana III:n puolisoksi, ja Puolan-Liettuan unionin sijainti Ruotsin, nousevan Venäjän ja Osmani-imperiumin välissä teki siitä tärkeän valtapelurin. Puola-Liettuan valtakunta on jäänyt kuningattarensa tavoin varjoihin, vaikka se tuolloin kattoi alueita nykyisestä Liettuasta, Valko-Venäjästä, Ukrainasta ja Latviasta, ja on vaikuttanut koko itäisen Keski-Euroopan muotoutumiseen.

The union of Poland and Lithuania was ruled by the Jagiellon royal house from 1385–1572, after which a political transition to an elective monarchy was undertaken. This book studies the political transition from the Jagiellon dynasty to an elective monarchy as a political decision-making process in the 1560s and 1570s. It focuses on the Polish-Lithuanian nobility and clergy as ‘king-makers’ and their relationship with the monarchy. In addition, special attention is paid to the issue of transnational influences and the way in which the international state system affected events in Poland-Lithuania. Thus, this particular political transition is considered in the context of the great events of early modern Europe, such as the Reformation and state-formation processes.