Miikka Tamminen

Keskiajalla pahat henget ajateltiin todellisiksi olennoiksi, joiden uhriksi saattoi joutua kuka vain. Riivaajat murhasivat, aiheuttivat sairauksia, tuottivat merkillisiä illuusioita ja ottivat eläinten tai ihmisten hahmoja. Kuoleman hetkellä ne olivat valmiita viemään syntiset mukanaan helvettiin. Keskiajan demonit tempaa mukaan hurjalle matkalle pahojen henkien ja paholaisen historiaan keskiaikaisessa Euroopassa. Millaisia nämä olennot aikalaisten mukaan olivat ja mistä ne tulivat? Miten ne piinasivat ihmisiä ja miten niiltä suojauduttiin? Miten demonien voimaa hyödynnettiin ennustamisessa ja magiassa? Keskiajan demoniuskomuksista piirtyy hiuksianostattava kuva, jota värittävät kertomukset riivaustapauksista ja kohtaamisista pahojen henkien kanssa. Samalla tarkastellaan, miten ajatukset pahuudesta kietoutuivat aikansa pelkoihin, valtarakenteisiin ja ennakkoluuloihin - noituuden nujertamisesta naisvihaan ja uskonnollisiin jännitteisiin.

Miksi ristiretkeläiset hyökkäsivät vuonna 1204 kristittyyn Konstantinopoliin? Kuinka Lähi-itään perustetut ristiretkivaltiot lopulta kukistuivat? Sydänkeskiajan ristiretket olivat paljon muutakin kuin sarja sotaretkiä - ne olivat kokonainen uskonnon, politiikan ja vallanhimon muovaama aikakausi. Miikka Tammisen teos kertoo kiehtovasti 1200-luvun ristiretkiajasta ja ristiretkiaatteen kehityksestä. Neljännestä ristiretkestä ja Konstantinopolin ryöstöstä alkava teos päättyy Akkon valloitukseen ja Pyhän maan menetykseen vuonna 1291, ja käy samalla läpi myös Etelä-Ranskan kataareja vastaan suunnattujen albigenssiristiretkien historiaa. Teos jatkaa siitä mihin Sini Kankaan vuonna 2025 ilmestynyt Ristiretkien historia päättyi. FT Miikka Tamminen on keskiajan kulttuurihistorian dosentti Tampereen yliopistossa. Tutkimuksessaan hän on käsitellyt ristiretki-ideologiaa, oikeutetun sodan problematiikkaa sekä keskiajan hirviöitä.

Lohikäärmeitä, jättiläisiä, seireenejä ja meripetoja - kuvastoa keskiajasta on vaikea mieltää ilman kammottavia hirviöitä. Silti todellisen keskiajan hirviöt olivat taruakin ihmeellisempiä. Sydän- ja myöhäiskeskiajan läntisessä Euroopassa hirviöt olivat olennainen osa maailmankuvaa, ja niistä kirjoittivat monet keskiajan suurista ajattelijoista. Hirviöiksi kutsuttiin vanhoissa teksteissä kuvailtuja tai maankiertäjien kertomuksissa todistettuja erikoisia olentoja, mutta outoudestaan huolimatta ne olivat osa luontoa ja Jumalan suunnitelmaa. Keskiajan hirviöt esittelee näiden luonnollisten hirviöiden laajan kirjon koirankuonolaisista päättömiin miehiin ja amatsoneista lampaan ja kasvin sekamuotoihin. Samalla paljastuu, kuinka laaja-alainen merkitys hirviöillä oli keskiajan kulttuurissa. Oppineet joutuivat pohtimaan esimerkiksi, voitiinko kaukomaiden otuksia kastaa ja mistä johtuivat tavallisten ihmisten hirviömäiset piirteet. Mutta löysikö kukaan mystistä hirviöiden hallitsijaa, pappi Johannesta, ja hänen valtakuntaansa?

Crusade preachers had a number of responsibilities during the Middle Ages. Preachers were responsible for communicating crusading messages to Christian subjects. They recruited crusaders and sought supporters for the movement. They collected crusading funds and participated in campaigns. During the journeys, the preachers played a central role in creating the identity of the crusading armies, in sustaining the morale of the crusaders, and in explaining the goals of an expedition to the participants. This book explores the creation of the ideal crusader in thirteenth-century society. It presents, for the first time, a study of the crusade model sermons of the thirteenth century as a corpus in its entirety. How were the crusades promoted? How was crusading ideology disseminated throughout Christendom by experienced crusade preachers? What were the characteristics of the ideal crusader? The book considers various dimensions of crusade ideology and the values associated with crusading in thirteenth-century society - the qualities that were appreciated and valued by contemporaries, and the traits that were considered disadvantageous in a crusading context. The expectations, the aspirations, and the concerns of crusade preachers with regard to the conduct and the quality of the crusaders are also explored.