Mika Hentunen

Keinot muuttuvat, mutta Kiinan tavoitteet pysyvätSuurvaltasuhteet ovat rajussa murroksessa. Kiina haastaa Yhdysvaltoja jo monella alalla tasaväkisenä ja valmistautuu ratkaisevaan mittelöön. Pekingissä ja Washingtonissa tehty tietokirja hakee vastauksia polttaviin kysymyksiin. Kiina haluaa vallata johtoaseman paitsi taloudessa myös poliittisesti ja sotilaallisesti. Mutta riittääkö sen veto, kun ikääntyvän kansan usko kiinalaiseen unelmaan on alkanut horjua? Miten Yhdysvallat vastaa Kiinan nousuun? Mikä on teknologiayritysten rooli valtataistelussa? Entä mihin Eurooppa ja NATO-Suomi tässä kokonaisuudessa asettuvat? Oivaltava tietokirja avaa keskinäisriippuvuuksien maailmaa pelipaikoilla liikkuen ja sisäpiiriläisiä haastatellen. Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja toimitusjohtaja, Yhdysvaltain asiantuntija Kristiina Helenius ovat seuranneet suurvaltapolitiikkaa yli 25 vuotta. Hentunen toimi aiemmin kirjeenvaihtajana Washingtonissa. Helenius on työskennellyt Brysselin kirjeenvaihtajana, diplomaattina ja Suomen amerikkalaisen kauppakamarin toimitusjohtajana.

Keinot muuttuvat, mutta Kiinan tavoitteet pysyvät. Suurvaltasuhteet ovat rajussa murroksessa. Kiina haastaa Yhdysvaltoja jo monella alalla tasaväkisenä ja valmistautuu ratkaisevaan mittelöön. Pekingissä ja Washingtonissa tehty tietokirja hakee vastauksia polttaviin kysymyksiin. Kiina haluaa vallata johtoaseman paitsi taloudessa myös poliittisesti ja sotilaallisesti. Mutta riittääkö sen veto, kun ikääntyvän kansan usko kiinalaiseen unelmaan on alkanut horjua? Miten Yhdysvallat vastaa Kiinan nousuun? Mikä on teknologiayritysten rooli valtataistelussa? Entä mihin Eurooppa ja NATO-Suomi tässä kokonaisuudessa asettuvat? Oivaltava tietokirja avaa keskinäisriippuvuuksien maailmaa pelipaikoilla liikkuen ja sisäpiiriläisiä haastatellen. Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja toimitusjohtaja, Yhdysvaltain asiantuntija Kristiina Helenius ovat seuranneet suurvaltapolitiikkaa yli 25 vuotta. Hentunen toimi aiemmin kirjeenvaihtajana Washingtonissa. Helenius on työskennellyt Brysselin kirjeenvaihtajana, diplomaattina ja Suomen amerikkalaisen kauppakamarin toimitusjohtajana.

Kesämökillään Saimaalla käväisevä Puutio tulee tahtomattaan paljastaneeksi Mossadin salaisen operaation. Maailman tiedustelupalvelujen huomio kiinnittyy paikkakuntaan, jonka nimi on Savitaipale. Sieltä saadaan havaintoja muukalaisesta, jolla on sama nimi kuin terroristilla, sekä sinappikaasu-Shurkovista ja korealaisesta Rocky Leestä, jonka pitäisi riutua venäläisessä vankilassa. Tarinan henkilöt tulevat eri kulttuureista. He kaikki kärsivät voimakkaasta turhaumasta. Toiset ovat väkivallan uhreja, toisilla se on omien valintojen seurausta. Aarteen löytäminen tarjoaa yllättävän mahdollisuuden kirouksen katkaisemiseen, vapauteen ja vaurauteen. Houkutus kasvaa sietämättömäksi, vaikka olosuhteet ovat arktiset. Jännitys tiivistyy syrjäisen linnakkeen ja hyisen lahden ympärillä. Attan aarre on fiktiivinen tarina, joka nivoutuu viime vuosien todellisiin suuriin uutisiin. Sen tapahtumapaikkoja ovat Gaza, Washington D. C., Soul, Pietari, Tromssa ja Savitaipale. Se on tarina toivosta, jota ilman ihminen ei voi elää. Mika Hentunen on ulkomaantoimittaja, joka on raportoinut lukuisista suurista uutistapahtumista. Uutis- ja ajankohtaistyön lisäksi hän on käsikirjoittanut radio- ja tv-sarjoja sekä dokumentteja, suomentanut amerikkalaisen tietokirjan Käärmeet liituraidassa ja tehnyt omiin kokemuksiinsa pohjautuvan tietokirjan Oikeaan paikkaan.

Supervaltaherruus ei ratkea vain aseilla tai teknologialla – vaan sillä, kuka hallitsee niiden raaka-aineita. Vetävä tietokirja valottaa käynnissä olevaa geopoliittista kilpailua. Sähköautot, tuulivoima ja droonit nielevät valtavia määriä mineraaleja: litiumia, kobolttia, nikkeliä. Niistä on tullut uusi öljy, jonka hallinnasta käydään nyt armotonta kamppailua. Kilpailu ulottuu Iranin ja Ukrainan sotien rintamille, merireiteille, Grönlantiin ja suljettuihin neuvotteluhuoneisiin. Se mullistaa luontoa kaikkialla missä kaivosjätit hyörivät. Taistelu mineraaleista vie lukijan paikkoihin, joissa tulevaisuutta nyt rakennetaan, ja kurkistaa kulissien takaiseen todellisuuteen. Kuinka Yhdysvallat hamuaa mineraaleja? Onko Kiina jo varmistanut oman johtoasemansa? Mitä Venäjä aikoo tehdä valtavilla varannoillaan? Entä mitä tämä kaikki tarkoittaa Suomelle?

Supervaltaherruus ei ratkea vain aseilla tai teknologialla – vaan sillä, kuka hallitsee niiden raaka-aineita. Vetävä tietokirja valottaa käynnissä olevaa geopoliittista kilpailua. Sähköautot, tuulivoima ja droonit nielevät valtavia määriä mineraaleja: litiumia, kobolttia, nikkeliä. Niistä on tullut uusi öljy, jonka hallinnasta käydään nyt armotonta kamppailua. Kilpailu ulottuu Iranin ja Ukrainan sotien rintamille, merireiteille, Grönlantiin ja suljettuihin neuvotteluhuoneisiin. Se mullistaa luontoa kaikkialla missä kaivosjätit hyörivät. Taistelu mineraaleista vie lukijan paikkoihin, joissa tulevaisuutta nyt rakennetaan, ja kurkistaa kulissien takaiseen todellisuuteen. Kuinka Yhdysvallat hamuaa mineraaleja? Onko Kiina jo varmistanut oman johtoasemansa? Mitä Venäjä aikoo tehdä valtavilla varannoillaan? Entä mitä tämä kaikki tarkoittaa Suomelle?

Koronapandemia lopetti Yhdysvaltain taloushistorian pisimmän nousukauden ja nosti pintaan eriarvoisuudesta johtuvat ongelmat. George Floydin kuolemasta alkaneet mielenosoitukset levisivät kulovalkean tavoin 26 suurkaupunkiin ympäri maata. Vastaavaa ei koettu edes 1960-luvun lopun levottomuuksissa. Donald Trump presidenttinä kärjisti kansan poliittista kahtiajakoa. Vastakkaiset leirit eivät enää tunnu löytävän edes keskusteluyhteyttä. Kongressissa puoluekanta ohjaa voimakkaasti äänestyskäyttäytymistä: poliitikot ovat painaneet nappia lähes Pohjois-Koreaan verrattavalla uskollisuudella. Poliittinen kulttuuri Capitol-kukkulalla on jähmettynyt, kun sitä ympäröivä yhteiskunta on kehittynyt ripeästi. Toisin kuin Eurooppa tai Japani, Yhdysvallat ei ikäänny: vuonna 2019 liittovaltiossa oli milleniaaleja ensimmäistä kertaa enemmän kuin suuria ikäluokkia ja Z-sukupolvi on länsimaisittain harvinaisen suuri. Väestön kasvaessa sen etninen koostumus muuttuu. Yhdysvalloissa voi olla jo 2040-luvulla enemmän espanjaa kuin englantia äidinkielenään puhuvia. Paine uudistaa umpikujaan ajautunutta kahden puolueen järjestelmää kasvaa. Miten ja milloin ikääntyvä politiikan eliitti suostuu luopumaan vallasta? Miten se vaikuttaa Yhdysvaltain kansainväliseen asemaan? Mika Hentunen hakee vastauksia kirjassa, joka perustuu hänen työhönsä Washingtonin kirjeenvaihtajana ja Yhdysvaltoihin erikoistuneena toimittajana. Kirjan taustalla on reportaasimateriaalia ja haastatteluja 20 vuoden ajalta, vuosituhannen alusta marraskuun 2020 presidentinvaaliin.

Reportterimme oli paikalla, kun terroristit iskivät Yhdysvaltoihin ja äärioikeisto pyyhkäisi Euroopan yli, kun Bosniassa sodittiin, rauhannobelia jaettiin ja Donald Trump valittiin presidentiksi. Hän on päässyt tenttaamaan huippupoliitikkoja ja viihdetähtiä välillä virallisia reittejä pitkin, välillä väijymällä. Hän on heittäytynyt maailmantapahtumien vietäväksi, mikä ei aina sujunut takaiskuitta: Naamaan on tällätty niin kakkua kuin tomaattimursketta ja huuhtelua on hoidettu jopa vesitykillä. Mika Hentunen on ulkomaantoimittaja. Hän työskentelee nykyisin Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtajana. Hän on asunut uransa aikana myös Saksassa, Etelä-Koreassa, Ranskassa ja Belgiassa. Ylen 20-osaisessa lyhytdokumenttien sarjassa Miehemme maailmalla Hentunen kertoo, miltä oikeasti tuntui, kun piti raportoida kylmän viileästi tai pokkansa pitäen. Sarja on edelleen kuultavissa Yle Areenassa. Nuo tarinat julkaistaan nyt kirjana. Koska vuosia on taas vierähtänyt, ne on ajantasaistettu tiedoilla, mitä viime vuosikymmenien haastateltaville kuuluu tänään. Eikä miehemme ole levännyt laakereillaan, joten mukana on tietysti tuoreet kuulumiset hänen nykyiseltä työmaaltaan Trumpin Yhdysvalloista.

Suomalainen NHL-pelaaja Pepe Hukkanen vaihtaa vapaalle ja luistelee saman tien vaikeuksiin Washingtonin yössä. Tapauksen arkaluonteisuuden takia Hukkasen isä pyytää apua Supossa työskentelevältä sukulaiseltaan, joka puolestaan virittää kontaktinsa FBI:ssä. Tehtävän saa korealainen freelance-agentti Rocky Lee, joka on Yhdysvalloissa lomailemassa ja amerikkalaista isäänsä etsimässä. Rocky Lee jäljittää kansainvälistä kiristäjäliigaa, jonka lonkerot ulottuvat Yhdysvaltain kongressista Venäjän kautta Suomeen. Hänen on selvittävä elossa Washingtonin murhakortteleista, hylätyistä kaivoskäytävistä ja hirmumyrskyn silmästä. Etsivä Hukkanen saapuu Suomesta auttamaan häntä. Vastassa on rikollisjoukko, jolla on tulivoiman lisäksi kyberterrorismin aseet käytössään. Tapahtumapaikkana on Yhdysvaltain pääkaupunki Washington D. C. maailmankuuluine instituutioineen. Lukija tempaistaan mukaan supervallan politiikan ja median sekä NHL:n maailmaan. Hyytävässä tarinassa käydään myös Montanassa, Louisianassa ja Oklahomassa. Toimittaja Mika Hentunen tunnetaan Yleisradion Yhdysvaltain kirjeenvaihtajana. Elossa Washingtonissa on hänen toinen dekkarinsa. Keväällä 2017 ilmestyneen Attan aarteen keskeisistä henkilöistä mukana ovat jälleen Rocky Lee, FBI:n leipiin palannut Jim Cowell ja Supon Hukkanen.

Maailmalle lähtenyt reportteri oli paikalla, kun terroristit iskivät Yhdysvaltoihin ja äärioikeisto pyyhkäisi Euroopan yli. Hän pääsi tenttaamaan huippupoliitikkoja ja elokuvatähtiä välillä virallisia reittejä pitkin, välillä väijymällä. Oikeaan paikkaan - toimittamisen pitkä oppimäärä kurkistaa lähihistorian suurten uutistapahtumien kulisseihin ja pohtii viestinnän lainalaisuuksia. Mika Hentunen on Yle Uutisten ulkomaantoimittaja ja radion uutisankkuri. Hän on asunut ja työskennellyt Suomen lisäksi Saksassa, Etelä-Koreassa, Ranskassa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Hän omistaa kirjansa niille, jotka työllistävät itsensä ja joilla ei ole varaa missata uutista.