Mika Kallioinen

Yrittäjyyden perusyksikkö on keskiajalta lähtien ollut perhe, mutta 1800-luvun lopulle tultaessa perinteinen perheyrittäjyyden malli alkoi jäädä uudempien omistusmuotojen varjoon. Tästä huolimatta itsenäistyneessä Suomessa esimerkiksi monet nopeasti kasvaneet metsäteollisuuden suuret yhtiöt saivat alkunsa perheyrityksinä. Talouselämän katveessa pysytelleet perheyritykset nousivat voimakkaasti esiin omana ryhmänään vasta kun Perheyritysten liitto vuonna 1997 perustettiin niitä edustavaksi foorumiksi. Suomalainen perheyritys kertoo perheyrittäjyyden historian 1800-luvulta nykypäivään. Perheyrityksistä kasvoi teollistuneessa Suomessa kasvuhakuisia ja kansainvälistyviä menestystarinoita, jotka ovat samalla vaalineet toiminnan jatkuvuutta sukupolvelta toiselle. Institutionaalisten sijoittajien hallitsemien kansainvälisten suuryritysten markkinoilla perheyritykset edustavat kaikista kasvollisinta ja usein myös vastuullisinta omistajuutta.

Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa - jota on kutsuttu myös kartellien luvatuksi maaksi. Huonosta maineestaan huolimatta kilpailua rajoittaneet kartellit ovat olleet kiinteä osa Suomen taloutta ja kulkeneet käsi kädessä teollisen kehityksen kanssa. Yritysten näkökulmasta keskinäinen kilpailu on usein haitallista, ja myös valtio pitkään kannusti yrityksiä yhteistyöhön tai jopa edellytti sitä. Kartellien maa kuvaa Suomen liike-elämän kartellisoitumista kartellien syntyvaiheista 1800-luvun jälkipuolelta niiden kieltämiseen 1990-luvun alussa. Ensimmäiset kartellit muodostettiin vientiteollisuudessa, mutta sittemmin niitä ilmaantui myös kotimarkkinoille. Ajan saatossa koordinoituja kilpailunrajoituksia esiintyi kymmenillä aloilla elintarvikkeista tekstiileihin ja kaapeleista kauneustuotteisiin. Kartellit kiellettiin laissa vuonna 1993, mutta laittomia yritysyhteistyön muotoja paljastuu edelleen säännöllisin väliajoin.

Kirja käsittelee kilpailun ja sääntelyn suhdetta Suomen taloudessa keskiajalta 2000-luvulle. Se antaa erinomaisen yleiskuvan kilpailun roolista Suomen historiassa sekä yrityksistä rajoittaa kilpailua. Kilpailua ja sääntelyä tarkastellaan markkinatalouden muokkaajina, jotka muodostavat oivallisen tavan lähestyä Suomen taloushistoriallista kehitystä. Kirja keskittyy kilpailua ja sääntelyä ohjanneiden instituutioiden kehitykseen. Aina ei ymmärretä, miten poikkeuksellista vapaa kilpailu on ollut ja miten halukkaita sekä yritykset että valtiovalta ovat olleet rajoittamaan sitä. Vaikka kartelleja on kutsuttu poikkeuksiksi ja ”hädän lapsiksi”, teos osoittaa, että kartelleja ja muita kilpailunrajoituk- sia on ollut hyvinä ja huonoina aikoina. Suomessa ei aikaisemmin ole tehty tutkimusta, joka olisi tarkastellut kilpailun ja sääntelyn suhdet- ta tai taloushistoriaa systemaattisesti institutionaalisesta näkökulmasta. Kirja on historiasta ja taloudesta kiinnostuneelle yleisölle suunnattu tietokirja. Kilpailun ja sääntelyn suhde on erittäin ajankohtainen yhteiskunnallinen teema.