Mika Pajarinen

Tekstiiliteollisuus on aina ollut teollisen kehityksen suunnannäyttäjä. Se oli uraauurtavassa roolissa teollisen vallankumouksen muuttaessa maailmaa 1700-luvulla. Reilut 250 vuotta myöhemmin tekstiiliteollisuudessa käynnistyi tapahtumasarja, joka lumipallon lailla kasvaessaan sai sittemmin nimekseen globalisaatio. Levittäytyessään ala on luonut uutta taloudellista toimintaa teollisesti neitseellisiin maihin ja luonut siten pohjan hyvinvoinnin kasvulle. Kaukoitä on varmasti näyttävin esimerkki. Nyt tekstiiliteollisuus heittää tunnustelevia katseita kohti Afrikkaa. Mutta mitä tekstiiliteollisuudelle kuuluu globalisaation ylitsepyyhkäisemässä Suomessa? Kuinka tärkeä tekstiiliteollisuus on vielä Suomen kansantaloudelle ja siten suomalaisten hyvinvoinnille? Miten Suomen tekstiiliteollisuus sijoittuu globaaliin kilpailukenttään ja miten se pärjää muihin maihin verrattuna? Millä toiminnoilla suomalainen tekstiiliteollisuus synnyttää arvoa tuotannon siirryttyä muille maille? Entä miten alan globaalit muutokset tulevat vaikuttamaan sen kehitykseen Suomessa? Kirja vastaa kysymyksiin käsitteellistäen samalla alan haasteet ja kuvaten ne lukuisat mahdollisuudet, joihin tarttumalla ratkaisuja voidaan kehittää.

Institute for Management Development (IMD) ja World Economic Forum (WEF) ovat maailman johtavat kilpailukykyauktoriteetit. Hyvä sijoitus IMD:n tai WEF:n kilpailukykyvertailuissa ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella ennakoi maan talouden hyvää kehitystä, pikemminkin päinvastoin. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että sijoituksen muutos voi ennakoida tulevaa: jos sijoitus on selvästi kohentunut edellisinä vuosina, maan kehitys saattaa olla myötätuulessa tulevina vuosina. IMD:n ja WEF:n perusteella Suomen kilpailukyvystä syntyy melko yhtenäinen kuva: Suomella on toki lyhyen ja keskipitkän aikavälin suhdanne- ja rakennehaasteita mutta myös lukuisia vahvuuksia, joiden turvin käsillä olevat haasteet ovat voitettavissa.

Mika Pajarisen, Petri Rouvisen ja Pekka Ylä-Anttilan kirjassa Missä arvo syntyy? pohditaan mm. Mikä on suomalaisten rooli globaalisti hajautuneissa arvoketjuissa? Missä arvo syntyy - ja mihin vauraus siten jää - nykymaailmassa?- Bruttoarvopohjaiset ulkomaankauppatilastot johtavat harhaan. Vaikkapa matkapuhelimen tapauksessa kiinalaisen kokoonpanon osuus koko ketjun arvonlisäyksestä on pari prosenttia; loppu jää pääosin kehittyneisiin maihin korvauksena muun muassa kehittämisestä, tuotemerkeistä ja liikkeenjohdosta.- Kiina ja Intia haluavat kasvavan osan myös tietointensiivisistä tehtävistä. Jos koulutustason nousu vaikuttaa kuten Euroopassa aikoinaan, niistä tulee maailman suurimmat taloudet. Alkanut vuosisata on Aasian.- Tuottavuuskasvu on siirtymässä kolmanteen aaltoon. Ihmiset siirtyvät joustavasti työtehtävästä toiseen organisaatioiden sisällä ja niiden välillä. Tarvitaan liikkuvuutta ja samalla turvaa epävarmuuden varalle.- Suomen menestys liittyy osin yritystemme kykyyn lisätä teollisuustuotteidensa palvelusisältöä. Enää kymmenesosa Suomessa tehtävästä työstä on suoraan valmistusta; Suomi on siis jo 90 prosenttisesti palvelutalous