Mika Venojärvi

Perinnehoidot Suomessa omaavat pitk t kulttuuriset perinteet. Perinnehoidot tulisi erotella muista t ydent vist hoitomuodoista ja vahvistaa niiden asemaa kansallisesti. Suomalaisten perinnehoitojen, erityisesti kalevalaisen j senkorjauksen, osalta tulisikin m ritell yhdess terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ne kriteerit, joiden avulla voidaan taata hoidon tehokkuus ja turvallisuus. My s muiden perinnehoitojen merkityst tulee tarkastella ja tuoda esiin erityisesti niiden terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Suomalaisen saunan, yrttien, marjojen ja villivihannesten terveysvaikutuksista l ytyy paljon tutkittua tietoa. Saunaperinne on ensimm inen suomalainen kohde, joka on valittu Unescon Ihmiskunnan aineettoman perinn n luetteloon vuonna 2020. Sote-henkil st n riitt vyys ja saatavuus ovat heikentyneet voimakkaasti viime vuosina koko maassa. Perinnehoidoilla on tuotettavissa osaamista kansalaisten hyvinvointiin, terveyden yll pit miseen ja ennaltaehk isyyn. Ministeri iden tulevaisuuden katsauksessa (2022) todetaan, ett v est ryhmien v listen hyvinvointi- ja terveyserojen v hent miseksi liikuntaa, kulttuuria ja ravitsemusta on k ytett v nykyist tehokkaammin my s sosiaali- ja terveydenhuollon ty v linein . T m nyt julkaistava strategia on pitk j nteisen ty n tulos, jossa keskisimm ss roolissa on ollut Perinnehoitojen neuvottelukunta ja t m n strategian syntyy ovat merkitt v sti vaikuttaneet professori Pekka Puska ja emer. professori Pentti Tuohimaa sek dosentit Mikko Nenonen ja Yvonne Holm ja neuvottelukunnan puheenjohtaja P ivi Vertanen. Heist jokainen on asiantuntemuksellaan edesauttanut t m n strategian laadinnassa. Perinnehoitojen strategia on suunnitelma, jonka avulla voitaisiin saavuttaa, kehitt ja luoda kansallinen l hestymistapa, lains d nt , m r ykset ja ohjeet perinnehoitojen, erityisesti kalevalaisen j senkorjaushoidon, integroimiseksi osaksi virallista terveydenhuoltoa.