Mikko Kylmälä

Suomen alueellista koskemattomuutta ilmasta käsin turvaavien Ilmavoimien ja Rajavartiolaitoksen käytössä on historian saatossa ollut eri alatyypit ja muunnokset yhteenlaskettuna yli 200 erityyppistä lentokonetta ja helikopteria. Käsillä olevassa teoksessa niistä kukin esitellään yksityiskohtaisesti teknisen kehitystyön, hankinnan ja käytön osalta. Kirjasta saa selkeän kuvan siitä, kuinka runsaassa sadassa vuodessa on Suomessa siirrytty kankaalla verhoilluista, avo-ohjaamoisista potkurikoneista kaksinkertaista äänennopeutta kulkeviin, suihkumoottorilla varustettuihin supertietokoneisiin. Kirja on uudelleentoimitettu painos Suomen Ilmavoimamuseon julkaisusarjassa aiemmin julkaistuille Thulinista Hornetiin ja Albatrosista Pilatukseen -teoksille. Uusimmassa painoksessa on täysin uusittu kuvitus, sekä ensimmäistä kertaa mukana Rajavartiolaitoksen käyttämät ilma-alukset. Uusimpana konetyyppinä esitellään F-35-monitoimihävittäjä, jonka Ilmavoimat ottaa käyttöön vuonna 2025.

Talvisodan seurauksena Suomi menetti alueitaan Neuvostoliitolle, mutta säilytti itsenäisyytensä. Uusi sota oli rauhanteosta huolimatta todennäköinen ja lännemmäksi siirtyneen uuden itärajan turvaksi päätettiin rakentaa puolustuslinja - Salpalinja. Puolustuslinjasta ei luonnollisesti haluttu vuotavan tietoa vääriin käsiin. Koko itärajan laajuisena työmaana se oli kuitenkin hankalasti salattavissa. Kirja tarjoaa lukijoille uudenlaisen näkökulman itsenäisen Suomen historian suurimpaan rakennushankkeeseen, jota linnoitustöiden johtaja Ervard Hanell kuvaili sellaiseksi "ettei tämän laatuista rakennustyötä ole vielä koskaan Pohjoismaissa suoritettu". Arkistomateriaalin ja linnoittajien muistitietoaineiston avulla selvitetään millä keinoin kymmeniä tuhansia suomalaisia työllistäneet linnoitustyöt pyrittiin salaamaan ja miten hyvin siinä lopulta onnistuttiin.