Mikko Lahtinen

Englantilainen filosofi ja taloustieteilijä John Stuart Mill (1806-1873) on tunnettu etenkin teoksessaan "Vapaudesta" esittämistään yhteiskunnallisista näkemyksistään. Siksi Millin utilitarismin ja liberalismin tuntijalle "Sosialismin hyödyt ja haitat" voi olla raikas ja yllättävä lukukokemus. Mill ei keskeneräiseksi jääneessä kirjoituksessaan julistaudu sosialismin kannattajaksi. Sen sijaan filosofi-taloustietelijä analysoi terävästi sosialistien esittämiä uusia näkemyksiä ja vaatimuksia. Mill suhtautui kriittisesti sosialisteihin. He usein liioittelevat vallalla olevan järjestelmän huonoja puolia, eivätkä tunnusta siinä jo tehtyjä parannuksia tai halua nähdä siihen sisältyviä mahdollisuuksia. Mill pohtii, missä määrin sosialistinen järjestelmä voi olla älyllisesti ja moraalisesti toimiva tapa järjestää inhimillinen yhteiselämä. Sosialismi oli suuri älyllinen haaste John Stuart Millille. Hän uskoi sosialismin asettaman haasteen hengessä, että ”kaikki perusopit, joita aiemmat sukupolvet pitivät kiistattomina, on arvioitava uudelleen”. Sosialismin hyödyt ja haitat -teokseen on kirjoittanut laajan jälkikirjoituksen Tampereen yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Mikko Lahtinen. Alkuteos: "Chapters on Socialism"

Mikko Lahtisen "Kirja on pitkä ajatus" on kirja kirjoista. Esseiden lähtökohtana ovat kaikki Warelian julkaisemat teokset. Lahtisen esseiden aiheet ulottuvat antiikin filosofiasta Tyrvään murteen erikoisuuksiin, yksittäisen runon tutkimisesta laajoihin kulttuurihistoriallisiin pohdintoihin, kaunokirjallisuudesta ammattikorkeakoulun oppikirjoihin, alle 100-sivuisesta pienoisromaanista yli 1200-sivuiseen tiiliskivitutkielmaan. Yksittäinen kirjankustantamo näyttäytyy kirjojen tekijöiden ja lukijoiden kohtaamispaikkana, kirjallisena verkostona, joka avautuu kaikkialle Suomeen. Kirjailija synnyttää teoksensa, mutta sen elämä jatkuu lukijoissaan, Lahtinen kirjoittaa.

Vastapaino on julkaissut 40-vuotisen historiansa aikana yli 600 kirjaa. Niiden myötä Vastapainosta on kehittynyt keskeinen suomalainen tiede- ja tietokirjakustantamo. Sen julkaisemien kirjojen vaikutus suomalaiseen keskusteluun on ollut huomattava varsinkin yhteiskuntatieteissä, sukupuolentutkimuksessa ja monikulttuurisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Filosofian ja ihmistieteiden klassikkojen ja kansainvälisesti merkittävien nykytutkijoiden yli 170 suomennettua teosta ovat nekin monin tavoin rikastuttaneet kulttuuria. Vastapainon menetelmäoppaat ovat auttaneet tuhansia opinnäytteen tekijöitä selviytymään urakastaan, kustantamon tentti- ja pääsykoekirjojen äärellä on hikoiltu ja tuskailtu mutta myös koettu oppimisen iloa ja riemua. Filosofi ja politiikan tutkija Mikko Lahtisen kirjan neljässäkymmenessä esseessä nousevat esille niin Vastapainon suuret ”julkaisulinjat” kuin oman alansa tai lajityyppinsä ainutkertaiset edustajatkin. Hän arvostelee presentististä ajattelutapaa, jossa vanhan kirjan oletetaan olevan uutta huonompi tai peräti vanhentunut teos. Lahtisen esseissä Vastapainon vanhemmat ja uudemmat kirjat muodostavat vuolaan kirjojen virran, jossa eriaikaiset ja eriaineksiset teokset yhdessä avaavat yhä uusia näkökulmia inhimilliseen elämään globaaleista kysymyksistä pieniin talventörröttäjiin.

Pekka Agarthin ja Mikko Lahtisen yhteisteos on erityislaatuinen kotiseutukirja. Se pureutuu kuvin ja sanoin yhden kaupungin yhteen vuoteen tavalla, joka tarjoaa ajatuksenruokaa myös missä tahansa muualla Suomessa asuville. Lukija näkee omankin kasvupaikkansa ja paikallisyhteisönsä uusin silmin. Vammala-nimistä kaupunkia ei enää ole, vaan se on osa nykyistä Sastamalan kaupunkia. Vuonna 1979 Vammala oli vireä eteläsuomalainen pikkukaupunki Kekkosen ajan hyvinvointivaltiossa. Mitä se tarkoitti - ja millaista ylipäätään oli elää 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun Suomessa? Kajaanilainen Pekka Agarth on tunnettu ammattivalokuvaaja ja toiminut urallaan myös valokuvauksen opettajana. Hän on voittanut kymmeniä valokuvauskilpailuja Suomessa ja ulkomailla, julkaissut kuvia eri teoksissa sekä pitänyt lukuisia näyttelyitä eri puolella Suomea kuudella eri vuosikymmenellä. Tämän kirjan valokuvat Agarth otti vuonna 1979 asuessaan Vammalassa. Tuolloin hän valokuvasi kaupunkia seuraavana vuonna julkaistua Vammala-kuvateosta varten. Mikko Lahtinen on valtio-opin yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. Tässä teoksessa Lahtinen kirjoittaa kasvukaupungistaan Vammalasta, sen ihmisistä ja elämänmenosta aikana, jolloin hän oli vilkas ja toimelias koulupoika. Lukija pääsee pohtimaan yhdessä kirjoittajan kanssa, mitä tuosta ajasta on siirtynyt 2020-luvun Suomeen, mitä jäänyt menneisyyteen.” Kertomus Vammalan kaupungista 1979” antaa myös virikkeitä kotiseutukirjojen tekijöille ympäri maan: näinkin voi kotiseutukirjan tehdä! Teoksen nimi on kunnianosoitus Antero Wareliukselle, ”Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853” -teoksen kirjoittajalle, eikä teosta olisi tällaisena olemassa ilman Wareliuksen jättämää esikuvaa.

"Aave kummittelee Euroopassa - kommunismin aave." Poliittisen ajattelun klassikko vuodelta 1848 analysoi porvariston ja proletariaatin ristiriidan unohtumattomasti.

Often portrayed as an aloof philosopher, Louis Althusser's work on Niccolo Machiavelli reveals Althusser's deep commitment to political practice. Seeking to challenge the prevailing views on Althusser, Mikko Lahtinen argues that the French thinker cannot be understood from a purely philosophical perspective.

Kirjastojen maa on matkakirjan muotoon kirjoitettu kertomus "Kirjastojen miehen" ja hänen pienen seurueensa hilpeistä mutta tositarkoituksella tehdyistä matkoista suomalaisiin yleisiin kirjastoihin. Matkojen myötä Suomen kartalle piirtyy reitti, joka kulkee yli 250 kirjastosta toiseen: Eckeröstä Ilomantsiin, Hangosta Utsjoelle, yhtäkään aluetta, maakuntaa unohtamatta. Esseististen matkakertomusten näkökulmat vaihtelevat filosofisista ja kulttuurihistoriallisista tarkasteluista teräviin analyyseihin ja luoviin pohdintoihin kirjan, kirjallisuuden ja kirjastojen merkityksestä digitaalisen median aikakaudella. Suomi on kirjastojen maa, jossa yleiset kirjastot ovat suositumpia kuin missään muualla. Suomen kirjastojen taso on poikkeuksellisen korkea ja sen kirjastoverkko yksi maailman tiheimmistä. Kirjasto on myös lakiin kirjattu peruspalvelu, joka nauttii poikkeuksellisen suurta arvostusta kaikkien väestöryhmien keskuudessa. Myös maahanmuuttaja voi kirjastossa kokea olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Kirjastojen maa on vahva puheenvuoro suomalaisten kirjastojen puolesta ja innostava esitys kirjastoista kulttuurissa ja kulttuurista kirjastoissa. FT, YTT Mikko Lahtinen on filosofi, yhteiskuntakriitikko ja kirjastojen mies.

Louis Althusser’s interpretation of Niccolò Machiavelli has never really been studied in any detail as an analysis of political action and intervention. The same is also true for Althusser’s notion of aleatory materialism. Instead, these have conventionally been studied from the viewpoint of a philosophical perspective in which politics is excluded. The objective of the present book thus runs against many of the prevailing views on Althusser. Here the emphasis is placed on Althusser's advancement of a theory of materialist politics. The main argument put forward is that, for Althusser, it was essential to reflect on how the conjunctural understanding of history and reality could offer a theoretical starting point for a subversive political strategy.