Mikko Lehtonen

Mikko Lehtosen kirjoittama Tapetointi on esseen ja novellin välimailla liikkuva proosateksti, jonka aiheena on seinäpaperin kiinnittäminen seinään. Tekstin päähenkilöt ovat tapetojja ja asiakas. Heillä ei ole nimiä eikä muita ominaisuuksia, vain nämä aiheeseen suoraan kytkeytyvät roolit. Toisella on halu saada seinäpinta seinäpaperilla pinnoitetuksi, toisella kyky tehdä tämä. Syntyy yhteistyökuvio. Tapetoinnin kaikki vaiheet kuvaillaan tekstissä huolellisesti aina siihen hetkeen saakka, kun ensimmäinen vuota on ripustettu seinään. Tapetointi on Mikko Lehtosen toinen kaunokirjallinen teos. Vuonna 2022 häneltä julkaistiin romaani Hanskat tiskissä (Docendo 2022, nimellä Mikko J. Lehtonen), joka kertoo saneerausalan yrittäjän arjesta. Tapetointi on hyvin toisenlainen kirja, mutta kertojanäänessä on samaa oivaltavaa tarkkuutta. Tapetointi on liimaselkäinen kirjanen, jonka kansissa on käytetty erilaisia tapetteja. Kirjat ovat siis keskenään erinäköisiä. Osa käytetyistä seinäpapereista on varsin vanhoja, vanhimmat 1950-luvulla. Kappaleissa on näkyviä laatueroja: osa etenkin vanhemmista tapeteista murtuu taittokohdista, joistakin irtoaa yhä pigmenttiä, toisiin taas foliointi ei tartu kunnolla. Vaihteleva työnjälki on valmistusprosessissa hyväksytty seuraus arvaamattomista materiaaleista, ja nämä piirteet kuuluvat julkaisun esineluonteeseen. Rajoitettu, numeroitu editio on 200 kappaletta.

Ihmiset elävät materiaalisessa maailmassa. Hengitysilma, ravinto, vaatteet ja asumukset ovat välttämättömiä heidän hengissä säilymisekseen. Ihmisten materiaalinen maailma on kuitenkin aina jo symbolinen. Materiaalinen maa ja symbolinen ilma ovat kietoutuneet erottamattomasti toisiinsa. Materiaalisuudesta puhuttaessa symbolisuus jää kuitenkin yleensä huomiotta. Kulttuurista puhuttaessa materiaalisuus taas sivuutetaan miltei aina. "Maa-ilma" kysyy: Mitä tekemistä kulttuurilla on materiaalisuuden kanssa? Kuinka kulttuuri on erottamaton osa ihmisten maailmassa olemista? Monitieteinen kirja kertoo neljä tarinaa. Ensimmäisessä osassa (Maa) tarkastellaan ihmisiä samaan aikaan sekä luontoon että kulttuuriin kuuluvina olentoina. Toisessa osassa (Ihmiset) pohditaan, miten ihmisten merkityksellinen toiminta rakentuu sille, millaisia ruumiita he ovat. Kolmannessa osassa (Suhteet) käsitellään sitä, mikä kaikki ihmisten ja luonnon sekä ihmisten keskinäisessä kanssakäymisessä rajoittaa ihmisten toimintavapautta. Neljäs osa (Ilma) on omistettu ihmisarvolle ja toivolle. "Maa-ilman" ihmiskäsitys kritikoi näkemyksiä, joissa ihmisten ei ajatella olevan arvokkaita itsessään, vaan ulkoisten taloudellisten päämäärien toteuttajina. Kirja on kauttaaltaan individualistisen ja välineellistävän ihmiskuvan kritiikkiä. "Maa-ilma" on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa, voisiko maailmaa jäsentää tavoilla, jotka tekisivät oikeutta sen moninaisuudelle ja prosessiluontoisuudelle. Mikko Lehtonen on Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori. Häneltä ovat aiemmin ilmestyneet muun muassa "Kyklooppi ja kojootti" (1994) sekä "Merkitysten maailma" (5. painos 2004).

Drawing upon a range of perspectives from textual and cultural studies, this book synthesizes textual, contextual and audience analysis into an overall picture of meaning making. Using examples ranging from Balzac to blonde jokes, modernist poetry to pop lyrics, the book discusses the factors that contribute to the fomation of meaning: language, media, texts, contexts and readers. In the cultural study of texts - texts, contexts and practices - are equally important, the author argues. Meaning making takes place in the articulation between these different elements. But how can one examine all three areas at the same time? In The Cultural Analysis of Texts, Mikko Lehtonen develops a model to enable just such an approach.

Drawing upon a range of perspectives from textual and cultural studies, this book synthesizes textual, contextual and audience analysis into an overall picture of meaning making. Using examples ranging from Balzac to blonde jokes, modernist poetry to pop lyrics, the book discusses the factors that contribute to the fomation of meaning: language, media, texts, contexts and readers. In the cultural study of texts - texts, contexts and practices - are equally important, the author argues. Meaning making takes place in the articulation between these different elements. But how can one examine all three areas at the same time? In The Cultural Analysis of Texts, Mikko Lehtonen develops a model to enable just such an approach.

Muukalainen on nähty kirkonmäellä. Onko tuhansien järvien maasta tulossa tuhansien kulttuurien maa? Suomi toisin sanoen on kolmen tutkijan kansalaispuheenvuoro suomalaisuudesta ja monikulttuurisuudesta. Kirjoittajien mukaan voimme antaa toiselle arvon vain jos arvaamme oman tilamme. Kirjassa kartoitetaan suomalaisuuden arkista tuottamista tavallisuuden, luonnollisuuden, juurten ja rituaalien kautta. Totutut käsitykset suomalaisuudesta asetetaan vuoropuheluun erilaisuuden kohtaamisen kanssa. Onko maahanmuuttajien kotouttaminen vain sitä, että heidän on muututtava samalla kun Suomi pysyy ennallaan? On vieraan pelkoa ja vieraan ihannointia, mutta mitä olisi vierasta koskeva viisaus? Teos kokoaa keskustelua suomalaisuudesta ja kansallisesta identiteetistä, ja se on kirjoitettu kaikille niille, joita Suomi maailmassa ja maailma Suomessa askarruttavat. Mikko Lehtonen on mediakulttuurin professori, Olli Löytty kirjallisuudentutkija ja Petri Ruuska sosiologian yliassistentti.