Mikko Piispa

Nuoret ovat kasvaneet ennennäkemättömän liikkuvuuden ajassa, jossa matkailu on tavanomainen osa elämää. Suomessa nuorilta jopa odotetaan liikkuvuutta osana nuoruutta. Samanaikaisesti ilmastokriisi etenee, mikä herättää nuorten keskuudessa huolta. Kaiken lisäksi liikkuvuus, aiheuttaessaan ilmastopäästöjä, asettuu ristiriitaan ilmastokriisin hillitsemisen kanssa. Miten nuoret suhtautuvat tähän ristiriitaan? Millaisia valintoja tilanne synnyttää? Voiko nuorten maailmasta kummuta käytänteitä, arvoja tai ajattelutapoja, jotka tarjoaisivat ratkaisuja dilemmaan? Liikkuvia utopioita, hidastamisen politiikkaa - tutkimus nuorista liikkeessä ilmastokriisin ajassa lähtee etsimään vastauksia näihin kysymyksiin. Tutkimusanalyysin kohteena ovat liikkuvaa elämäntapaa harjoittavat surf-matkaajat sekä nuoret ilmastoaktivistit. Tulokset paljastavat toiveita jostain nykytilannetta paremmasta, mutta myös tapoja elää toivottua muutosta todeksi tässä ja nyt - utooppista unelmointia ja arkipäivän utopioita. Surf-matkaajat ja nuoret ilmastoaktivistit peräänkuuluttavat myös kulttuurista muutosta ja poliittisia toimia, joiden myötä ilmastokriisin ja liikkuvuuden ristiriitaa voitaisiin ratkoa yhteiskunnassa laajemmin.

Viime vuosina moni yhteiskunnallinen keskustelu on sivunnut ”Y-sukupolvea”. Yleisimmin termillä tarkoitetaan 1980-luvulla syntyneitä, siis juuri nyt aikuisen, vakavan elämänsä alkutaipaleella kulkevia kansalaisia. Y-sukupolvi on elänyt vaiherikkaat lapsuuden ja nuoruuden, joiden aikana Suomi ja maailma ovat läpikäyneet mittavia muutoksia. Y:n elämänkaareen on tallentunut vaikea lama, voimakas nousikausi ja pitkä taantuma, hyvinvointivaltion ja työmarkkinoiden murros, siirtyminen globaalin kilpailutalouden aikaan sekä digiloikka. Aikaamme määrittävät yksilön vastuu, yltäkylläisyyden ja epävarmuuden ristiveto sekä monet kipeästi ratkaisuaan odottavat ongelmat. Siten Y:hyn, nykyisellään noin 700 000 ihmisen muodostamaan porukkaan, kohdistuu myös kosolti toiveita ja odotuksia, sillä heidän harteillaan on alati painavampi taakka suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta. Y:itä on luonnehdittu monin tavoin: levottomiksi, malttamattomiksi, itsekkäiksi, ironisiksi, solidaarisiksi, kansainvälisiksi ja ties miksi muuksi. Mutta mitä Y:stä todella tiedetään? Keistä oikeastaan puhutaan, ketkä jäävät katveeseen? Millaisia ovat Y:n sukupolvikokemukset vai voiko sellaisia edes määritellä? Aikalaisdiagnostisessa tietokirjassaan Mikko Piispa, syntymävuoden perusteella itsekin Y, luotaa tätä mittavaa yhteiskunnallista teemaa muun muassa sukupolvitutkimuksen valossa. Hän linkittää tutkimustietoa ajankohtaisiin keskusteluihin ja henkilökohtaisiin havaintoihin. Kirjan lähtökohta on, että sukupolvikokemusten on aina palauduttava aikansa elinoloihin. Niitä teoksessa avataan yhdeksän avainsanan kautta: yksilöllisyys, yltäkylläisyys, portfolio, kaupunki, kännykkä, 9/11, MM 95, kannabis ja tulevaisuus. Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta onkin myös kirja Suomesta sellaisena kuin se nyt on, hetki sitten oli ja ehkä hetken päästä tulee olemaan.

The aim of this book is to understand those complex life course mechanisms and processes that have led 78 athletes and 29 young artists to success in 2000s Finland. Besides the successful athletes, the researchers look into the dropout of 18 particularly promising athletes. Furthermore, the research sheds light on the particular challenges faced by athletes with a multicultural background. The majority of the interviewed athletes and artists had been born and raised in Finland; hence the study’s perspective is predominantly domestic. Many of the athletes had continued their careers abroad after having reached the top, yet the essential events of their life courses are located in Finland. The vast international literature on career research of athletes, used along with the research data itself, complements the domestic perspective. As to the artists, the researchers have mainly drawn upon domestic research knowledge. In this study, the life courses of athletes and artists are reviewed in parallel. Consequently, the reader enjoys a broad insight into the growth and development of Finnish elite athletes in the late 20th and early 21st century Finland. The same applies to the young successful artists, whose life phases are studied from childhood until the present. This study is unique in the international context, as the researchers were able to reach an exceptionally large number of the best Finnishathletes and artists of different fields.

Huippu-urheilijan elämänkulku -teoksessa tarkastellaan sitä, miten joukko suomalaisia on kasvanut ja sosiaalistunut huippu-urheilijoiksi 2000-luvun Suomessa. Lisäksi tutkitaan tekijöitä, jotka ovat johtaneet joidenkin uran lopettamiseen aivan huipun kynnyksellä. Oman näkökulmansa tuovat monikulttuuriset urheilijat, joita tarkastellaan sekä erikseen että osana huippuja ja lopettaneita. Aineistona ovat 96 urheilijan elämäkerralliset haastattelut. Haastateltavat edustavat 45 eri urheilulajia ja jakautuvat analyysissa joukkuelajien, perinteisten yksilölajien ja elämäntapalajien urheilijoihin. Haastatteluaineistoa tutkitaan elämänkulkuanalyysin tutkimuskehikon avulla. Tutkimus tuo näkyviin ne prosessit, sosiaaliset verkostot, pääomat, keskeiset siirtymät ja yksilöiden oman toiminnan, joiden kautta haastateltavat ovat kasvaneet huippu-urheilijoiksi. Samalla elämäntarinat kytkeytyvät aikaan ja paikkaan - 2000-luvun alun nopeasti muuttuvaan Suomeen. Urheilijoiden elämänkuluissa perheen liikuntaan sosialistava merkitys näyttäytyy vahvana. Keskeisiä ovat myös normatiiviset siirtymät, eli oikea-aikainen eteneminen harrastamisen vaiheesta seuraavaan. Tärkeä on havainto siitä, että keskeisessä asemassa huipun saavuttamisen kannalta ovat lasten omaehtoinen leikkiminen, liikunta ja pelailu sekä monilajisuus. Sen sijaan liika kiirehtiminen tai liian varhain aloitettu kova harjoittelu johtaa useimmiten lopettamiseen. Tutkimuksen tuloksia peilataan kansainväliseen tutkimustietoon läpi kirjan. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää liikuntapolitiikassa, huippu-urheilun kehittämistyössä, lasten ja nuorten liikunnan organisoinnissa ja laajemmin liikunnan edistämisessä. Samalla kirja avaa liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneille kattavan ja rikkaan kuvauksen 2000-luvun urheilijuudesta, sen haasteista ja mahdollisuuksista.

Taiteilijan elämänkulku -teoksessa tarkastellaan sitä, miten joukko nuoria suomalaisia on kasvanut ja sosiaalistunut arvostetuiksi taiteilijoiksi 2000-luvun Suomessa. Aineistona ovat 29 taiteilijan elämäkerralliset haastattelut. Haastateltavat edustavat lukuisia eri taiteenaloja ja ovat kaikki saavuttaneet menestystä suhteellisen varhaisella iällä. Haastatteluaineistoa tutkitaan elämänkulkuanalyysin tutkimuskehikon avulla. Tutkimus tuo näkyviin ne prosessit, sosiaaliset verkostot, pääomat, keskeiset siirtymät ja yksilöiden oman toiminnan, joiden kautta haastateltavat ovat päätyneet taiteilijoiksi. Samalla elämäntarinat kytkeytyvät aikaan ja paikkaan – uuden vuosituhannen alun nopeasti muuttuvaan Suomeen. Taiteilijoiden elämänkulut jäsentyvät neljäksi tyyppitarinaksi: normaali-, ajelehtimis- ja sattumatarina sekä itsellinen tarina. Näiden lisäksi tutkimuksessa löydetään kaikkia neljää tarinaa yhdistävä kollektiivinen kuva taiteilijuudesta: sisäisen onnistumisen tarina. Tutkimuksen tuottamaa ajantasaista tietoa voidaan hyödyntää muun muassa koulutuksen, taiteilijoihin kohdistuvan tukipolitiikan ja laajemmin sivistystyön parissa. Samalla se avaa kaikille taiteesta kiinnostuneille rikkaan kuvauksen 2000-luvun taiteilijuudesta, sen ihanuudesta ja kurjuudesta.