Mikko Pollari

Kansanmatkailun asialla kirja kertoo yhdestä maailmantalouden suurimmasta sektorista matkailusta. Teoksessa käydään helppolukuisessa muodossa läpi matkailun kehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Aluksi matkailu oli harvojen etuoikeus, mutta 1960-luvulta lähtien matkailu muuttui kansanmatkailuksi elintason noustessa ja vapaa-ajan lisääntyessä. Teos kertoo samalla Matkatoimisto Lomamatkojen historiaa vuosilta 1956-1992. Kokemuksia ja elämyksiä, nousuja ja laskuja, yhteyksiä ja ystänyyttä - sekä rutkasti hauskaa. Kaikkea tätä mahtui reiluun kolmeenkymmeneen vuoteen Lomamatkoja.

Väitöskirjassa tarkastellaan vuonna 1902 Suomessa käytyä Työmiehen Illanvieton ja vuosina 1903-1904 Pohjois-Amerikassa käytyä Amerikan Suomalaisen Työmiehen linjakeskustelua. Molemmat linjakeskustelut kytkeytyivät 1900-luvun vaihteessa huomiota herättäneeseen teosofiaan. Keskustelujen analyysin tarkoitus on muodostaa realismiin vetoavan puheen ja siihen kytkeytyvien käsitysten tarkasteluun soveltuvaa aatehistoriallista käsitteistöä. Samalla tuotan tietoa myös varhaisessa suomalaisen ja amerikansuomalaisessa työväenliikkeessä vallinneista oikeaoppista työväenaatetta koskevista käsityksistä, tarkasteltavina olevista julkaisuista sekä niiden ja täten myös yleisemmin suomalaisen ja amerikansuomalaisen työväenliikkeen yhteyksistä. Teoreettisia lähtökohtia keskustelujen analyysissa ovat Johan Asplundin käsite tankefigur (1979), jonka käännän ajattelutavaksi, sekä kyseisen käsitteen pohjana toimiva aatehistoriallinen malli, Inga Sannerin käsite moralisk utopi (1995), jonka käännän moraaliseksi utopismiksi sekä Pertti Alasuutarin ja Petri Ruuskan kansakunta- ja kansapuheen käsitteisin pohjautuen muodostamani realismipuheen käsite. Analysoin ja tarkennan työssäni Asplundin mallia, ja hahmottelen tämän analyysin pohjalta uuden aatehistoriallisen mallin, jota käytän linjakeskustelujen analyysin pohjana. Linjakeskustelujen tarkastelun kautta määrittelen mainittujen käsitteiden rinnalle moraalipuheen ja rationaalisen determinismin käsitteet

Globalisoituvassa maailmassa on yhä enemmän tarvetta tutkimukselle, joka ottaa huomioon kansallisten rajojen yli liikkuvat ihmiset ja ajatukset. Suomi ja suomalainen kirjallinen kulttuuri ovat aina olleet osa laajempaa globaalia kulttuuria, jossa vaikutteet kulkevat moneen suuntaan samanaikaisesti. Miten siis tutkia Suomen kirjallisuutta ylirajaisena ilmiönä? Teos johdattaa lukijan metodologisen nationalismin ympärillä käytyyn ajankohtaiseen teoreettiseen keskusteluun ja tarjoaa konkreettisia esimerkkejä kansallisista lähtökohdista irtautuvasta tutkimuksesta. Se kannustaa niin tutkijoita kuin opiskelijoita kehittämään omiin tarkoituksiinsa sopivia ajattelu- ja toimintamalleja, jotka auttavat pitämään mielessä kirjallisella kentällä tapahtuvan jatkuvan liikkeen.