Mikko Porvali

Suomalaisten erikoisjoukkojen historia ensimmäistä kertaa yksissä kansissa. Kun marsalkka luovutti Mannerheim-ristin kersantti Paavo Suorannalle, hän kysyi, mistä ansiosta risti myönnettiin. "Repun kannosta", kuului ytimekäs vastaus. Erikoisjoukkosotilaat ovat kantaneet Suomessa reppua noin 120 vuoden ajan. Teos kuvaa erikoisjoukkojen kehitystä ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle. Erikoisjoukkojen taitoja on tarvittu niin Kilpisjärven venäläisen varikon räjäyttämisessä kuin jatkosodan uskaliaissa kaukopartioretkissä ja Kabulin evakuoinnissa. Syväluotaava historiateos valottaa erikoisjoukkojen merkitystä maamme historiassa ja kertoo ihmiskohtaloista tapahtumien taustalla.

Ylistetyn tiedusteluhistoriasarjan kolmas osa vie jatkosodan dramaattisiin loppuvaiheisiin. Suursodan suunta kääntyi vuosina 1943-1944, kun Saksan voimat ehtyivät. Osasto Vehniäisen kaukopartiot joutuivat muuttamaan taktiikkaa vihollisen lisättyä selustavarmistustaan: lentokuljetuksia lisättiin ja partiointia siirrettiin pohjoiselle rintamalle. Kesän 1944 raivoisa suurhyökkäys toi joukon jälleen Kannakselle. Raskas kesä päättyi Lapin sotaan. Ainutlaatuinen teos liittää Päämajan kaukopartioiden vaiheet sodan koko kuvaan. Laajasti kuvitettu kirja seuraa iskuja vihollisen huoltoyhteyksiin sekä uhkarohkeita laskuvarjo-operaatioita. Mukana on runsaasti aiemmin julkaisematonta aineistoa.

Jätkusõja alates valmistus Soome Karjala kannast tagasi vallutama. Rünnakut valmistati ette, saates Karjala kannasele kaugluureüksusi koguma andmeid vaenlase vägede grupeeringute kohta ja häirima transpordiühendusi. Esimene neist kaugüksustest oli üksus Tolvanen. Missioonile saadeti kaheksa Karjala kannasel üles kasvanud noort meest, kes naasid mööda metsi oma kodukanti - seekord relvastatult. "Rünnaku eel" räägib nende loo. Raamat põhineb kaugüksuse luurajate meenutustel ja ulatuslikul arhiivimaterjali läbitöötamisel. Teos kirjeldab Soome eriüksuste sünnihetke ja äärmuslikke tingimusi, milles kaugluureüksused viibisid. Sõjaajaloolane Mikko Porvali kirjeldab tavapärasest põhjalikumalt nii operatsioonil osalenud kaugpatrulli mehi kui ka ekspeditsiooni eesmärke, elluviimist ja tähendust. Teose erakordselt ulatuslik allikmaterjal pakub lugejale haruldase killu autentsest luureajaloost. Varem on Mikko Porvalilt eesti keeles ilmunud raamat "Operatsioon Hokki".

Kiitetyn sotahistorioitsijan ainutlaatuinen kuvaus jatkosodan tiedustelusta. Kesällä 1941 Suomi valmistautui sotaan. Rauhan ajan tiedustelutoimisto U2/V muuttui Päämajan kaukopartioyksiköksi, ja vakoojat vaihtoivat siviiliasut asepukuihin. Kuulusteluja tehostettiin ja tiedustelijoille perustettiin radioverkko. Kohti itää kuvaa välirauhan vakoojia, hyökkäysvaiheen tiedustelua ja henkilötiedustelun taustoja. Kirja käsittelee ensimmäistä kertaa perusteellisesti tiedustelun johtamista: mitä käskettiin selvittää, miten tietoja hankittiin ja kenelle ne esitettiin. Runsaasti kuvitettu teos avaa Osasto Vehniäisen päiväkirjamerkintöjä, radioviestejä, partiokertomuksia ja sotavankikuulusteluja.

Kokenut tiedusteluhistorioitsija kertoo Venäjän tiedustelupalveluiden synkän tarinan. Salamurhia, sabotaaseja, opposition väkivaltaista hiljentämistä. Venäläiset tiedustelupalvelut ovat aina olleet hallitsijansa vallan jatke – nyrkki, jolla vallanpitäjä on turvannut asemansa. Asiantunteva teos kertoo vakoiluorganisaatioiden verentahriman historian tsaarin Ohranasta NKVD:hen, KGB:hen ja nykyisiin Venäjän tiedusteluvirastoihin. Niiden iskut ovat ulottuneet myös Suomeen, mistä kertovat myrkytykset, sieppaukset ja lukuisat vakoilutapaukset. Syvälle suurvallan historiaan pureutuva teos valaisee keinoja, joita Venäjä on pitkän historiansa varrella käyttänyt vaikutusvaltansa laajentamiseen.

Ajankohtainen historiateos sodassa kadonneista suomalaissotilaista ja ponnistuksista heidän löytämisekseen. Kannaksen suurhyökkäyksessä kesällä 1944 katosi tuhansia suomalaissotilaita. Perääntyessä kaatuneet jäivät puna-armeijan haltuun. Osa heistä päätyi joukkohautoihin, osa jäi maastoon. Kadonneiden palauttaminen Suomeen aloitettiin 1990-luvulla. Merkittävimpiä sotavainajien etsijöitä on Karjalan Valli, sota-arkeologiaan erikoistunut venäläisryhmä. Se on löytänyt 135 suomalaista sankarivainajaa, joista jo puolet on tunnistettu DNA-testein. Karjalan Vallin johtaja Vjatšeslav Skokovin ja sotahistorioitsija Mikko Porvalin teos kulkee kahdessa ajassa, jatkosodassa ja vainajien etsinnöissä.

Viipuri, 1920. Kaupunki vilisee kieltolain esiin houkuttelemia salakuljettajia, venäläisemigrantteja, kommunistien kuriireja ja sisällissodan orpoja, jotka elättävät itsensä pikkurikoksilla. Kaaoksen keskipisteessä ovat Viipurin Etsivän Osaston komisariot Jussi Kähönen ja Salomon Eckert. Poliisipari saa selvitettäväkseen kollegan surman, mutta pian kujalta löytyy toinen lainvalvojan ruumis. Käy ilmi, että Kähösellä ja Eckertillä on vastassaan yksittäistä salakuljettajaa suurempi vastustaja. Salakuljetuksesta on tullut itäisen Suomenlahden merkittävin elinkeino, jonka moni poliitikko haluaa säilyttää. Kaksikko käy sotaan trokareita vastaan ylevin päämäärin mutta kyseenalaisin keinoin. Sinisen kuoleman kuva perustuu poliisisurmien osalta tositapahtumiin. Teos kertoo Karjalasta, joka ei ole muistojen kultaama vaan idän ja lännen törmäyspaikka, pirtusodan taistelukenttä ja poliittisten ristiriitojen näyttämö. Rikoskomisario Mikko Porvali (s. 1980) on tullut tunnetuksi sujuvasti kirjoitetuista sotahistoriakirjoistaan, joita on myyty yhteensä kymmeniätuhansia kappaleita. Sinisen kuoleman kuva on hänen ensimmäinen romaaninsa.

Rakastavaiset Meeri ja Antti erosivat Kannaksella, ja sotavuodet kuljettivat heidät eri puolille Suomea. 60 vuotta myöhemmin Meeri halusi tulla haudatuksi Antin sormus sormessaan. Dorthe ja Håkan tapasivat sotasairaalassa vuonna 1942 - ja erosivat samassa sairaalassa vaimon kuollessa vuonna 1998. Evakkotielle lähtevä Maria halusi haudata kaatuneen poikansa koti-pitäjän maahan, vaikka alue oli määrätty luovutettavaksi Neuvostoliitolle seuraavana päivänä. Sotavuodet ovat täynnä hämmästyttäviä sattumia, mieleenpainuvia rakkaustarinoita ja poikkeuksellisia ihmiskohtaloita, joita ansioitunut historioitsija Mikko Porvali on koonnut Rautasormus-kirjaan. Lukemattomat suhteet särkyivät sotavuosien mullistuksissa, mutta lukemattomia myös syntyi. Rakkauden lisäksi Rautasormus kertoo ystävyydestä, kiintymyksestä, perhesuhteista ja kiitollisuudesta - tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuksi, vaikka ne yleensä historian-kirjoissa ohitetaankin.