Mikko Salasuo

Uutuusjulkaisu Sosiaalinen albumi - elämäntavat sukupolvien murroksissa nostaa perheen sukupolvien tarkastelun keskiöön. Perheen piirissä yhtäältä pidetään kiinni pysyvistä käytännöistä yhteiskunnan ajamia muutoksia vasten ja toisaalta koetaan sukupolvien väliset ristiriidat, jotka voivat olla yhteiskunnallistenkin muutosten alkuna. Tällaiseen rooliin asetetun perheen metaforana on ruokapöytä, jonka ääressä sukupolvet ja eri elämänalueisiin liittyvät arvostukset ja käsitykset kohtaavat. Kirjassa näitä elämänalueita ovat ruokailu, liikunta ja työ. Tutkimuksessa hyödynnetään päijäthämäläisten ruokapöytien ääressä 20 eri sukuun kuuluneiden, saman suvun kolmen eri sukupolven, yhteensä 67 eri henkilön kertomuksia. Aineistoa on laajennettu myös muilla elämäkertahaastatteluilla ja arkistoaineistoilla, jolloin ajallinen perspektiivi ulottuu aina 1700-luvun alusta nykypäivään saakka. Moderniksi sanottu elämäntapa muistuttaa haastatteluaineiston mukaan kaikessa arkisuudessaan hämmästyttävän paljon samoja käytäntöjä, joita agraariyhteisössä on eletty satojen vuosien ajan. Näitä rutiineja ovat murtaneet vain poikkeusajat. Monen suvun näkökulmasta koko 1800-luku oli vaikeaa aikaa. Tuo edistyksen vuosisadaksikin nimetty aikakausi oli tavallisen kansalaisen kannalta kurjuuden ja nälän aikakautta, lyhenevän eliniän ja hallavuosien kierrettä. Moni ratkaisi toimeentulon ongelmat muuttamalla maasta pois. Jotkut muuttivat kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin.

The aim of this book is to understand those complex life course mechanisms and processes that have led 78 athletes and 29 young artists to success in 2000s Finland. Besides the successful athletes, the researchers look into the dropout of 18 particularly promising athletes. Furthermore, the research sheds light on the particular challenges faced by athletes with a multicultural background. The majority of the interviewed athletes and artists had been born and raised in Finland; hence the study’s perspective is predominantly domestic. Many of the athletes had continued their careers abroad after having reached the top, yet the essential events of their life courses are located in Finland. The vast international literature on career research of athletes, used along with the research data itself, complements the domestic perspective. As to the artists, the researchers have mainly drawn upon domestic research knowledge. In this study, the life courses of athletes and artists are reviewed in parallel. Consequently, the reader enjoys a broad insight into the growth and development of Finnish elite athletes in the late 20th and early 21st century Finland. The same applies to the young successful artists, whose life phases are studied from childhood until the present. This study is unique in the international context, as the researchers were able to reach an exceptionally large number of the best Finnishathletes and artists of different fields.

Huippu-urheilijan elämänkulku -teoksessa tarkastellaan sitä, miten joukko suomalaisia on kasvanut ja sosiaalistunut huippu-urheilijoiksi 2000-luvun Suomessa. Lisäksi tutkitaan tekijöitä, jotka ovat johtaneet joidenkin uran lopettamiseen aivan huipun kynnyksellä. Oman näkökulmansa tuovat monikulttuuriset urheilijat, joita tarkastellaan sekä erikseen että osana huippuja ja lopettaneita. Aineistona ovat 96 urheilijan elämäkerralliset haastattelut. Haastateltavat edustavat 45 eri urheilulajia ja jakautuvat analyysissa joukkuelajien, perinteisten yksilölajien ja elämäntapalajien urheilijoihin. Haastatteluaineistoa tutkitaan elämänkulkuanalyysin tutkimuskehikon avulla. Tutkimus tuo näkyviin ne prosessit, sosiaaliset verkostot, pääomat, keskeiset siirtymät ja yksilöiden oman toiminnan, joiden kautta haastateltavat ovat kasvaneet huippu-urheilijoiksi. Samalla elämäntarinat kytkeytyvät aikaan ja paikkaan - 2000-luvun alun nopeasti muuttuvaan Suomeen. Urheilijoiden elämänkuluissa perheen liikuntaan sosialistava merkitys näyttäytyy vahvana. Keskeisiä ovat myös normatiiviset siirtymät, eli oikea-aikainen eteneminen harrastamisen vaiheesta seuraavaan. Tärkeä on havainto siitä, että keskeisessä asemassa huipun saavuttamisen kannalta ovat lasten omaehtoinen leikkiminen, liikunta ja pelailu sekä monilajisuus. Sen sijaan liika kiirehtiminen tai liian varhain aloitettu kova harjoittelu johtaa useimmiten lopettamiseen. Tutkimuksen tuloksia peilataan kansainväliseen tutkimustietoon läpi kirjan. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää liikuntapolitiikassa, huippu-urheilun kehittämistyössä, lasten ja nuorten liikunnan organisoinnissa ja laajemmin liikunnan edistämisessä. Samalla kirja avaa liikunnasta ja urheilusta kiinnostuneille kattavan ja rikkaan kuvauksen 2000-luvun urheilijuudesta, sen haasteista ja mahdollisuuksista.

Taiteilijan elämänkulku -teoksessa tarkastellaan sitä, miten joukko nuoria suomalaisia on kasvanut ja sosiaalistunut arvostetuiksi taiteilijoiksi 2000-luvun Suomessa. Aineistona ovat 29 taiteilijan elämäkerralliset haastattelut. Haastateltavat edustavat lukuisia eri taiteenaloja ja ovat kaikki saavuttaneet menestystä suhteellisen varhaisella iällä. Haastatteluaineistoa tutkitaan elämänkulkuanalyysin tutkimuskehikon avulla. Tutkimus tuo näkyviin ne prosessit, sosiaaliset verkostot, pääomat, keskeiset siirtymät ja yksilöiden oman toiminnan, joiden kautta haastateltavat ovat päätyneet taiteilijoiksi. Samalla elämäntarinat kytkeytyvät aikaan ja paikkaan – uuden vuosituhannen alun nopeasti muuttuvaan Suomeen. Taiteilijoiden elämänkulut jäsentyvät neljäksi tyyppitarinaksi: normaali-, ajelehtimis- ja sattumatarina sekä itsellinen tarina. Näiden lisäksi tutkimuksessa löydetään kaikkia neljää tarinaa yhdistävä kollektiivinen kuva taiteilijuudesta: sisäisen onnistumisen tarina. Tutkimuksen tuottamaa ajantasaista tietoa voidaan hyödyntää muun muassa koulutuksen, taiteilijoihin kohdistuvan tukipolitiikan ja laajemmin sivistystyön parissa. Samalla se avaa kaikille taiteesta kiinnostuneille rikkaan kuvauksen 2000-luvun taiteilijuudesta, sen ihanuudesta ja kurjuudesta.

Tutkijat Tommi Hoikkala, Mikko Salasuo ja Anni Ojajärvi osallistuivat varusmiespalvelukseen kolmen kuukauden ajan havainnoidakseen varusmiesten arkea. Tunnetut sotilaat on ainutlaatuinen tutkimuksellinen sosiaalireportaasi, joka syväluotaa nykypäivän varusmieskokemusta ja sen eri ulottuvuuksia. Varusmiespalvelus, erityisesti nuorten miesten heikentynyt fyysinen kunto ja terveyskäyttäytyminen ovat herättäneet laajasti huolta. Varusmiehiä ohjeistetaan huolehtimaan itse terveydestään ja hakeutumaan tarvittaessa hoitoon, mutta erilaiset institutionaaliset ja sosiaaliset paineet hankaavat jatkuvasti vastaan. Tunnetut sotilaat kuvaa, kuinka viihde- ja teknologiaorientoituneen kulttuurin kasvattamat jampat sukkuloivat erilaisin motiivein, strategioin ja tavoittein läpi palveluksen. Myös varusmiesten ravitsemusta ja syömistä armeijassa kuvataan monipuolisesti.