Mikko Vienonen

Kolmea serkusta yhdistää suvun omistama leipomo jossain Saloa muistuttavassa kaupungissa. Siellä ansaitaan kesätyörahat, sinne päädytään tekemään uraa, jollakulla saattaa viritä ajatus koko höskän pyörittämisestä. Suuria suunnitelmia on kuitenkin piisannut. Kimmon punk-ura lähtee menestyksellä liikkeelle, Helin opiskelut ja talonrakentamishaaveet voisivat tuoda sellaisen elämän kuin hän kuvitteli ja tolkun Arto vaikuttaa tilansa hyväksyneeltä. Vaan eihän se useinkaan niin mene kuin suunnittelee. Mikko Vienosen toinen romaani repii auki yhden suomalaisen suvun ja yhden suomalaisen kaupungin 1970-luvulta tähän päivään saakka. Leipomon lasten kamalan hauska huumori näyttää ihmisen pikkuisuuden kaikkine haaveineen, ja sen, miten pikkukaupunki - talousihmeineen ja -romahduksineen - ja se peevelin leipomo ovat kuin musta aukko, jotka voivat imaista niin ihmiset kuin yllätyskäänteetkin aina vain takaisin piiriinsä.

Harrin unelma on istua täysivaltaisena jäsenenä kotikaupungin kulttuuriravintolan taiteilijapöydässä, kaltaistensa joukossa. Unelmia Harrilta ei puutu, itsetuntoakylläkin: kunpa joku tulisi ja vain kertoisi mitä tehdä. Nuorukaisen aika kuluu hanttihommissa suvun omistamalla tehtaalla ja kaverien kanssa kaljoitellessa. Yritykset kulttuurin saralla päätyvät kerta toisensa jälkeen mielipuoliseenhäpeään. Vika on pikkukaupungissa, kukaan siellä ei ymmärrä Harrin potentiaalia. Muutto Tampereellekaan ei tuota välitöntä autuutta. Opiskelu tuntuu turhalta ja itsevarmat älykkökeikarit sieppaavat niin että veri ei kierrä. Viimein iskee todellinen mäihä, Johanna, täydellinen nainen. Ystävyydestä rakkaudeksilipsahtava suhde on kaikkea mitä toivoa saattaa. Harri innoittuu kirjoittamaan juttuja kotikaupunkinsa lehteen, ja taiteilijapöytä kutsuu samaan aikaan kun täydellinen parisuhde alkaa jo mennä päin mäntyä. Paskahousu on vakava kasvukertomus, joka naurattaa sivu toisensa jälkeen. Teos kuvaa hersyvästi halua johonkin suurempaan ja pettymystä heti kun sellaiseen pääsee. Oikealla sysimisellä heikoinkin itsetunto voi kasvaa, mutta ei ole varmaa, etteikö se kasva kieroon.

Kiistatta - siis kiistatta - maailmanhistorian merkittävin popyhtye The Beatles on tunnetusti esiintynyt äänitteillään, elokuvissa, lukemattomissa kirjoissa ja lehdissä, monien maiden ja kaupunkien keikkapaikoissa, radiossa, televisiossa, haaveissa ja ties missä muualla. Mutta ei Suomessa. Kuitenkaan se, että Beatles ei koskaan Suomessa keikkaa soittanut, ei ensinkään tarkoita, etteikö yhtye olisi täkäläistä nuorisoa villinnyt ja siten tehnyt maastamme paremman paikan. Toimittajat Mikko Vienonen ja Juha Niemi ovat koonneet kaiken löytämänsä aineiston aikalaislähteistä lähtien ja kirjoittaneet kattavan ja pätevän kokonaisesityksen siitä, millaiseen Suomeen Beatles-ilmiö rantautui ja mitä siitä seurasi, myös bändin hajoamisen jälkeisinä vuosikymmeninä. Runsas kuvitus tukee lennokkaitatarinoita. Mukana on myös tyhjentävä esitys siirtymisestä auton penkkiriviltä toiselle, Paulin sylistä Johnin viereen, kohtaamisessa joka jäi Suomen ja Beatlesin merkittävimmäksi.