MINA KIMMEL varttui ensimmäisen maailmansodan aikoihin Itä-Puolassa Galitsian maakuntaan kuuluneessa pienessä kaupungissa. Hän lähti kodistaan 13-vuotiaana voidakseen jatkaa opintojaan, koska hänen kotikylässään ei ollut oppikoulua. Lopulta Mina toteutti unelmansa pääsemällä opiskelemaan lääketiedettä Tšekkoslovakiassa. Siellä hän tapasi tulevan miehensä, lääketieteen opiskelija Leon Deutschin, ja vietti yhden elämänsä onnellisimmista ajoista. Natsien noustua valtaan Minan ja hänen miehensä oli elettävä päivästä toiseen holokaustin varjossa. Nuori aviopari palasi Puolaan ja pakeni yhä kauemmaksi itään vastasyntynyt tyttärensä mukanaan. Natsit määräsivät heidät taistelemaan pilkkukuume-epidemiaa vastaan alueella, joka kattoi 17 kylää. Myöhemmin heidän oli piilouduttava kanalan alle maanalaiseen bunkkeriin, missä he piileskelivät siihen saakka, kunnes vapautuivat venäläisten joukkojen otettua alueen haltuunsa. Suomentanut Marjukka Lehtinen