Minna Huotilainen

Digital monitoring of physiological signals can allow computer systems to adapt unobtrusively to users, so as to enhance personalised ‘smart’ interactions. In recent years, physiological computing has grown as a research field, and it is increasingly considered in diverse applications, ranging from specialised work contexts to consumer electronics. Working in this emerging field requires comprehension of several physiological signals, psychophysiological states or ‘indices’, and analysis techniques. The resulting literature encompasses a complex array of knowledge and techniques, presenting a clear challenge to the practitioner. The Psychophysiology Primer provides a foundational review of the field of psychophysiology to serve as a primer for the novice, enabling rapid familiarisation with the core concepts, or as a quick-reference resource for advanced readers. It places special emphasis on everyday human–computer interface applications, drawing a distinction from clinical or sports applications, which are more commonplace. This primer provides the reader with a framework of commonly understood terms associated with experiential constructs and physiological signals. Then, 12 short and precisely focused review sections describe 10 individual signals or signal sources and present two technical discussions of online data fusion and processing. A systematic review of multimodal studies is provided in the form of a reference table. It concludes with a general discussion of the application of psychophysiology to human–computer interaction, including guidelines and challenges.

Aivoja kannattaa huoltaa jokaisessa elämänvaiheessa Aivot joutuvat lujille eri tavoin eri ikäkausina, joten kirjassa käydään läpi elämänkaaren keskeiset kysymykset: vauvaiän huima kehitys ja puheen oppiminen, liikunnan vaikutus koulumenestykseen, murrosiän mullistukset ja yöunen merkitys, kiireen ja kaaoksen hallinta ruuhkavuosissa sekä hyvän vanhuuden turvaaminen muistin heiketessä. Vankkaa tieteellistä tutkimusta sovelletaan kirjassa arkielämään, jotta jokainen voisi lisätä aivojensa hyvinvointia ja myönteistä vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa.

Jätätkö tauot väliin, jos työssä on kiire? Tuntuuko siltä, että lähes aina on kiire ja siksi lipsut jatkuvaan paahtamiseen? Miten pidät tauot, jos työskentelet etänä? Tutkijat ovat selvittäneet erilaisten taukojen vaikutusta työskentelyyn. He ovat tarkastelleet toisaalta työn kuormittavuudesta toipumista ja toisaalta tauon antamaa buustia kehon ja mielen toiminnalle. Kirja kertoo tieteellisiä perusteluja sille, miksi tauko on tärkeä ja myös tuottava osa työtä. Teos antaa eväät työpaikan taukokulttuurin muokkaamiseen ja haastaa meidät kaikki kehittämään parempaa taukokulttuuria. Tule mukaan uudistamaan taukoja! Minna Huotilainen on kasvatustieteen professori Helsingin yliopistosta. Hänen tutkimusmenetelmänsä on aivotutkimus, ja hän soveltaa sitä erityisesti oppimisen kysymyksiin. Hän on tutkinut mm. musiikkiharrastuksen ja muiden taito- ja taideaineiden roolia oppimisessa, eri-ikäisten oppimista, oppimista työelämässä sekä optimaalista aivojen huoltamista ja palautumista. Hän on innostunut tutkimustiedon soveltamisesta käytännön elämään jokaisen oppijan ja opettajan hyödyksi.

”Lukiolaiset pitävät opiskeluaan merkityksellisenä, mutta iso osa kokee lukio-opinnot henkisesti raskaiksi” - Lukiolaisbarometri 2019 (Yle 28.11.2019)Kuinka lukiolainen voisi nauttia oppimisen ilosta ja välttää väsähtämisen sudenkuopan? Kirja on myönteiseen sävyyn kirjoitettu opaskirja, jota voivat lukea sekä tulevat ja nykyiset lukiolaiset että heidän vanhempansa ja läheisensä. Kirjaa voi käyttää itsenäisesti tai vaikka opinto-ohjaajan opastuksella. Kirjassa esitellään uusimpia oppimiseen liittyviä aivotutkimusten löydöksiä, annetaan niihin liittyviä vinkkejä sekä arvioidaan vinkkejä lukiolaisten ja lukion jo käyneiden näkökulmasta. Jokaisen luvun lopussa on koottuna tärkeimmät vinkit nuorelle ja omat vinkit myös vanhemmille. Kirjassa kuuluu lukiolaisen, lukiosta valmistuneen opiskelijan sekä lukiolaisten vanhemman ja tutkijan ääni. Minna Huotilainen, aivotutkija, kasvatustieteen professori, Helsingin yliopistoTaimi Huotilainen, lukiolainen, Viikin normaalikouluHelmi Uusitalo, fysiikan opiskelija, Aalto-yliopisto

Millainen työ sopii ihmisaivoille? Mikä on ihmisälyn ja tekoälyn paras suhde? Tuore neurotiede sekä aikamme kiinnostavimpien johtajien ja nopeimmin kasvavien organisaatioiden tarinat antavat uusia näkökulmia työelämään, jota teknologinen kehitys muuttaa nopeasti. Ihmisaivoilta vaaditaan yhä enemmän monimutkaista ongelmanratkaisua, luovaa ajattelua, oppimista, vuorovaikutusta ja empatiaa.

Näin aivot oppivat on aivotutkijan kirja oppimisesta. Aivotutkimus on viime aikoina kehittynyt suurin harppauksin, ja nykyään sitä voidaan soveltaa myös kasvatustieteen alueella. Tiesitko, että musiikin harrastaminen muokkaa aivoja? Tai tiesitko, että vieraan kielen oppiminen on aivojen näkökulmasta laadullisesti erilaista lapsena ja aikuisena? Kirjassa esitellään aivotutkimusten tuloksia ja haastetaan suomalaista koulumaailmaa tarttumaan tämän tiedon soveltamiseen. Kirjan luettuasi et enää katso oppijaa samoin silmin, vaan ajattelet opetusta, oppimisen tapoja, tiloja ja menetelmiä myös uudesta, aivotutkimuksen näkökulmasta käsin. Minna Huotilainen on kasvatustieteen professori Helsingin yliopistosta. Hänen tutkimusmenetelmänsä on aivotutkimus, ja hän soveltaa sitä erityisesti oppimisen kysymyksiin. Hän on tutkinut mm. musiikkiharrastuksen ja muiden taito- ja taideaineiden roolia oppimisessa, eri-ikäisten oppimista, oppimista työelämässä sekä optimaalista aivojen huoltamista ja palautumista. Hän on innostunut tutkimustiedon soveltamisesta käytännön elämään jokaisen oppijan ja opettajan hyödyksi.

Etkö pysty enää keskittymään? Poukkoiletko pikkuhommasta toiseen ja huomaat tehneesi jotain ilman että ajatus on ollut lainkaan mukana? Tautiisi on turvallisia lääkkeitä. Vaikket enää pystyisikään lukemaan kokonaista kirjaa, tämän kirjan pystyt kyllä. Ja samalla elvytät kuolemankielissä olevan keskittymiskykysi! Aivot muovautuvat sen mukaan, minkälaisia päätöksiä teemme joka päivä. Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala ovat koonneet kirjaan keskittymiskyvyn kannalta olennaiset asiat aivojen toiminnasta. He annostelevat potilaille juuri oikeanlaisia lääkkeitä, joiden avulla pahimmankin säätäjän keskittymiskyky elpyy.