Minna Kaarijärvi

Kirjoittaja jatkaa tässä kolmannessa teoksessaan päiväkirjarunojaan arkisista asioista. Toipumisen, kuntoutuksen ja pienten vastoinkäymisten keskellä, myös ilonpilkahduksia elämässä on. MatkallaOlemme miehen kanssa matkalla kohti jotain, jotain, mitä ei tiedä, jotain, mistä ei tiedä. Olisipa edes kartta opastamassa,mutta tämä matka on vaan tehtävä kahdestaan. Etsiä keinoja, miten päästä helpommallavaikeimpien kohtien yli.

Kirjoittaja jatkaa esikoisteoksensa Äiti ilman lasta seuranneita tapahtumia, edelleen runojen muodossa päiväkirjamaisesti. Hänen puolisonsa joutui liikenneonnettomuuteen ja kirjoittaja kirjoittaa tästä aiheesta läheisenä ja sivustaseuraajana. Kirja kertoo onnettomuudesta, toipumisesta, kivusta, elämänmuutoksesta ja arjesta selviytymisestä.

Äiti ilman lasta on syntynyt pikkuhiljaa ajan kuluessa lapsensa menettäneen äidin henkilökohtaisena, jonkinlaisena terapeuttisena, keinona työstää menetystään, suruaan ja tuntojaan. Runot käsittelevät lapsen kuoleman jälkeisissä tunnekuohuissa ja turtumuksessa kirjoitettuja ajatuksia, tuntemuksia, tapahtumia, ihmissuhteita ja arkisiakin asioita.