Minna-Kerttu Kekki

Siinä tarkastellaan ympäröivää yhteiskuntaa ja omaa paikkaa siinä. Avainasioita ovat muun muassa luotettava tieto ja ajattelutaidot, katsomusten lähteet, yhteiskunnan rakenteet ja sosiaalisen elämän muotoutuminen, valta, ihmisoikeudet sekä se, miten maailmaa tulisi yhdessä rakentaa. Lisäksi kirjassa esitellään näkökulmia yhteiskunnan tieteelliseen tutkimukseen. Matka tukee opiskelijaa saavuttamaan elämänkatsomustiedon tärkeimmän tavoitteen: ymmärtämään itseään ja muita osana yhteistä maailmaa sekä muodostamaan perustellun oman käsityksensä katsomuksellisista kysymyksistä.

Siinä tarkastellaan elämänkatsomustietoa oppiaineena ja tutustutaan keskeisiin katsomuskäsitteisiin. Avainasioita ovat muun muassa minuus, identiteetti, ihmiskuva, elämän peruskysymykset, elämäntarkoitus ja se, mitä on hyvä elämä. Matka tukee opiskelijaa saavuttamaan elämänkatsomustiedon tärkeimmän tavoitteen: ymmärtämään itseään ja muita osana yhteistä maailmaa sekä muodostamaan perustellun oman käsityksensä katsomuksellisista kysymyksistä.

A friend recommended an interesting news article to you that changed your view on the topic. Later, you find out that the information in the article was false. Did you learn something, even though the information was not correct? From the subjective perspective at that moment, the answer is “yes,” but from the objective perspective, you were led false. “The Potential of Public Discussion in Media: Philosophy of Democracy and Misinformation,” takes up two perspectives on public discussions in media: the outsider’s third-person perspective and the first-person perspective of the engaged subject. By investigating public discussion in media through both perspectives, public discussion appears simultaneously both crucial and risky for democracy. The book uses phenomenology to frame the problematic of contemporary public discussions in media, which emphasizes the subjective experience of gaining new information.

Inkeriläiset kokivat Neuvostoliitossa karun kohtalon, johon kuului karkotuksia ja vankileirejä. 1990-luvulla inkeriläisille annettiin oikeus muuttaa Suomeen. "Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri" kertoo inkeriläisen suvun matkan Venäjän Inkerinmaan Valasniekasta Viroon Kloogan vankileirille, Virosta turvaan Suomeen, Suomesta karkotukseen Venäjälle, Venäjältä karkuun Viroon, Virosta jälleen työleirille Venäjän Nizni Novgorodiin ja sieltä lopullisesti takaisin Viroon.Reitin kulkeneesta Lempi Lempisestä tuli Virossa Lembi Laur, jonka ystävätkään eivät tienneet, että Lembi on oikeasti Lempi, joka oli kätkenyt inkeriläisen taustansa. Lempisen tyttärentytär, 1990-luvulla Suomeen tulleiden vironinkeriläisten jälkeläinen Minna-Kerttu Kekki kuljettaa teoksessaan rinnakkain mumminsa muistelmia sekä pohdintaa inkeriläisten asemasta historiassa ja nykyhetkessä.Millainen yhteys ja vaikutus menneiden sukupolvien kokemuksilla on meihin nykyään?