Minna Kettunen

Minna Kettusen esikoisromaani on kerronnaltaan historiallinen, sillä kirjan vuoropuheluissa puhutaan suomen kielen ja savon murteen lisäksi livvinkarjalaa eli aunuksenkarjalaa - tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomen kirjallisuudessa. Kerronta on kuitenkin kaikille ymmärrettävää. Kirjan tausta on jatkosodan viimeisessä kesässä 1944, joka muuttaa monen perheen elämän peruuttamattomasti. Kaikkien on pakko luopua jostakin ja sopeutua uuteen. Paavali Lintu perheineen ja naapureineen joutuu lähtemään Laatokan rannalta Salmin rajapitäjästä ja asettumaan Savoon, Lapinlahdelle. Alapitkän kylälläkin vastaanotto on ristiriitainen. Ensin maata jakaa sota, sitten asutustoiminta. Ihmisten mieliä jakavat sosiaaliset, kielelliset, uskonnolliset ja poliittiset rajat. Pienen kylän ihmiset tuntevat suuria tunteita. He taistelevat rakkaidensa, omien oikeuksiensa ja toivon puolesta. Tekijän samannimistä suosittua näytelmää esitettiin Alapitkän nuorisoseuran kesäteatterissa 2017-18.

Olemme tottuneet siihen, että elämän vaikeissa tilanteissa apua on useimmiten saatavilla. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on arvokas asia, mutta ei itsestäänselvyys. Maallikkosaarnaaja Aku Räty (1897-1965) Kiuruvedeltä auttoi ihmisiä aikana ennen yhteiskunnan palveluita ja turvaverkkoja. Rädylle kirjoittivat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, tutut ja tuntemattomat, rintamamiehet ja kotiäidit; sekä maalaismökkien kansa että akateemisesti koulutetut kaupunkilaiset. Kirjeissä ihmiset vuodattivat huoliaan ja pyysivät Rädyltä apua milloin terveyshuoliin ja rahapulaan, milloin suruun, ihmissuhteisiin tai häpeään. Kirjeitä sielunhoitajalle tarjoaa lähikuvan edesmenneiden suomalaisten elämäntuntoihin. Teos perustuu Aku Rädyn mittavaan kirjejäämistöön, jonka Minna Kettunen näki ensimmäistä kertaa työstäessään Rädyn elämäkertaa Maan ja taivaan matkamies (2003). Minna Kettunen (s. 1968) on julkaissut elämäkertoja, tietokirjoja, näytelmiä ja romaanin. Hänen esikoisteoksensa Halosen taiteilijasuku oli vuonna 2001 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Kettunen toimii myös yrittäjänä Väärnin Pappilassa Lapinlahdella. Hän on Rädyn tyttärentytär.

Siamäk Naghianin uskomaton elämä (2021) on koskettanut lukijoita vahvasti. Nyt teos on saanut upean englanninkielisen käännöksen, ja Siamäkin tarina yltää yhä laajemmalle lukijakunnalle.

"Auton voi kesyttää, elämää ei. Elämä kesyttää meidät." Ari Vatanen kertoo elämäkerrassaan, miten isänsä menettäneestä tuupovaaralaispojasta kehkeytyi maailman nopein mies - ja minkä hinnan menestyksestä joutui maksamaan. Kahdeksanvuotias Ari todisti isänsä kuolemaa kolarissa ja päätti kesyttää auton. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän voitti rallin maailmanmestaruuden ensimmäisenä suomalaisena. Nuoren rallitähden hurja ajotyyli ihastutti yleisöä ympäri maailman, kunnes raju kolari Argentiinan rallissa vei miehen kuoleman porteille. Kuin ihmeen kaupalla Vatanen toipui fyysisesti, mutta onnettomuuden henkiset arvet olivat syvässä. Läheistensä sinnikkäällä tuella Vatanen selätti masennuksen, palasi auton rattiin ja voitti aavikkorallien maailmanmestaruuden 1997. Legendaarisen ralliuran jälkeen Vatanen onnistui luomaan itsensä uudelleen: hänestä kuoriutui menestynyt poliitikko, europarlamentin jäsen ja Ranskan suosituin suomalainen. "Minua on nimitetty pyhäkoulupojaksi, maitopojaksi ja maallikkosaarnaajaksi, mutta istuessani ratin taakse kilpailun alkaessa minulle kasvoi sarvet päähän."

Siamäk Naghian syntyi ikivanhan persialaisen kulttuurin keskelle suurperheeseen, jonka isä oli rakennusalan yrittäjä. Poika oppi tekemään töitä, mutta opiskelu, tiede, taide ja lopulta maan muuttaminen demokraattisemmaksi kiinnostivat enemmän. Vuoden 1978 vallankumouksen jälkeen hänestä tuli kuitenkin yhteiskunnallisesti epäilyttävä. Yliopistojen ovet sulkeutuivat ja kavereita alkoi kadota. Naghian liittyi Iranin armeijaan ja lopulta nuoresta miehestä tuli Iranin ja Irakin sodan veteraani. Hänelle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin jättää rakas kotimaansa. Siamäk Naghian saapui opiskelemaan Suomeen kielitaidottomana ja yksinäisenä vuonna 1986. Talvi oli hyytävän kylmä ja kieli mahdotonta. Ulkomaiset opiskelijat saivat olla oman onnensa ja aktiivisuutensa varassa. Työelämässä Naghian kiinnostui suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen arvoista. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2001. Siamäk Naghianin uskomaton elämä on kertomus rakkauden voimasta, luottamuksesta maailmassa olevaan hyvään ja ihmeellisistä vastaantulijoista. Kirjan lukija katsella suomalaista yhteiskuntaa toisenlaisesta maailmasta tulleiden ja varsin tarkkanäköisten silmien kautta. Runous punoo tarinaa yhteen kuin värikkäät villalangat persialaista matoa.

Lapinlahtelaisen kirjailijan Minna Kettusen 50-vuotisjulkaisu on valikoima Savon Sanomien, Maaseudun tulevaisuuden sekä Kotimaa- ja Askel-lehtien kolumneja vuosilta 2008-18 sekä kolme Iisalmessa, Kuopiossa ja Lapinlahdella pidettyä juhlapuhetta.

Iisalmelaisesta Aarno Kellbergistä (1932-2015) oli moneksi. Hän oli kirjailija, opettaja, erämies, murteiden puolestapuhuja sekä taidemaalari - mutta ehkäpä ennen kaikkea lämminsydäminen ihminen.

Jo koulutyttönä Helena Payne (o.s. Vesterinen, 1962-2009) tunsi polttavaa halua auttamistyöhön. Metsänneidon polut kulkivat Savon metsistä Nepalin vuorille. Kokemus Jumalan rakkaudesta suuntasi hänet opettamaan puuntaimien istuttamista ja siten palvelemaan koko ihmistä. Helena Payne toimi metsätalousinsinöörinä Nepalissa vuosina 1992-1998. Vakavan sairauden iskettyä hän pyysi ystäväänsä Minna Kettusta kirjoittamaan hänen tarinansa. Sairasvuoteella kirjoitetut ajatukset lähetystyöstä ovat Helenan testamentti. Ne avartavat ajatuksia lähetystyön uudenlaiseen näkemiseen - kristityn kokonaisvaltaiseen elämään. Helena Paynen elämä päättyi 46-vuotiaana keväällä 2009.