Minna Lindgren

Alter schützt vor Torheit nicht: Drei uralte Freundinnen gründen eine WG Ein Buch über beste Freundinnen, die trotz ihres hohen Alters weder ihren Humor noch ihren Sinn für das, was im Leben zählt, verlieren und einfach nur wollen, dass man sie so leben lässt, wie sie das gerne möchten. Die aufgeweckten, sehr agilen Witwen Siiri, Irma und Anna-Liisa sind Nachbarinnen in der Seniorenresidenz >>Abendhain>BotschafterIn diesem zweiten Buch von Bestsellerautorin Minna Lindgren rund um drei (ur)alte Freundinnen geht es wieder turbulent zu. Ein lustiges und ehrliches Buch über Freundschaft, Alter und die Tücken des Zusammenlebens. >>Verrückte Geschichte mit viel feinem, schwarzen Humor.>Rotwein für drei alte Damen

A rip-roaring, cosy crime novel, perfect for fans of Richard Osman’s The Thursday Murder Club and M. C. Beaton’s Agatha Raisin series. Good detectives come in all manner of guises . . . Meet Siiri and Irma, best friends and the queen bees of Sunset Grove, a retirement community for those still young at heart. With a combined age of nearly 180, Siiri and Irma are still just as inquisitive and witty as when they first met decades ago. But when their comfortable world is upturned by a suspicious death at Sunset Grove, Siiri and Irma are shocked into doing something about it. Determined to find out exactly what happened and why, they begin their own private investigations and form The Lavender Ladies Detective Agency. The trouble is, beneath Sunset Grove's calm facade, there is more going on than meets the eye, and Siiri and Irma soon discover far more than they bargained for . . . Death in Sunset Grove by Minna Lindgren is full of wit and warmth, continue the mystery series with Escape from Sunset Grove.

Evakkoaikansa jälkeen yli 90-vuotiaat Siiri, Irma, Anna-Liisa ja kumppanit palaavat remontoituun, upouuteen palvelutalo Ehtoolehtoon. Se on nyt tulevaisuuden palvelukonsepti, monitoroidun hoivan pilottiyksikkö. Hoitajia ei enää tarvita. Lattiaanturit hälyttävät kaatuvasta vanhuksesta, älyhousut kertovat hädän laadun reaaliajassa, ja ruoka tulee tulostimesta. Pieneksi ongelmaksi muodostuu se, että asukkaat ja vimpaimet eivät kerta kaikkiaan puhu samaa kieltä. Vanhusten lisäksi Ehtoolehtoon on jäänyt uuden omistajayhtiön vapaaehtoistyöntekijät, jotka sairaanhoidon asemesta pitävät huolta sielujen tämän- ja tuonpuoleisesta hyvinvoinnista. Tästä ainoasta ihmiskontaktista monet asukkaat ottavat mielellään vaarin - joka puolella vilistävistä rotista kun ei ole niinkään juttuseuraksi. Kun vanhukset höpöttelevät terveydenhoitopaneeleille, Anna-Liisa on sortua rahaasioidensa alle ja uusi lahko-omistaja ei ole niin suvaitsevainen kuin Ehtoolehdon asukkaat ansaitsisivat, on Siirin ja Irman jälleen aika ryhtyä toimeen. Heidän seikkailunsa vie perikuntariitojen, uskontoshoppailun ja automaattisen tietojenkäsittelyn käsittämättömiin maailmoihin. Ovatko Ehtoolehdon päivät luetut?

Outoja kuolemia, lääkekauppaa, suihkukohtauksia. Yhdeksänkymppiset ystävykset, Siiri ja Irma, joiden elämää rytmittävät punaviini, raitiovaunut ja hautajaiset. Paikka, jossa kuolemaakin pahempi kohtalo on joutua dementiaosastolle. Tällainen on Ehtoolehto, aika tavallinen palvelutalo. Kuolema Ehtoolehdossa aloitti Minna Lindgrenin menestystrilogian, jonka toinen osa Ehtoolehdon pakolaiset ilmestyi keväällä 2014. Romaani on julmetun hauska ja jännittävä tarina vanhuudesta, ystävyydestä ja elämästä helsinkiläisessä palvelutalossa.

Evakkoaikansa jälkeen yli 90-vuotiaat Siiri, Irma, Anna-Liisa ja kumppanit palaavat remontoituun, upouuteen palvelutalo Ehtoolehtoon. Se on nyt tulevaisuuden palvelukonsepti, monitoroidun hoivan pilottiyksikkö. Hoitajia ei enää tarvita. Lattiaanturit hälyttävät kaatuvasta vanhuksesta, älyhousut kertovat hädän laadun reaaliajassa, ja ruoka tulee tulostimesta. Pieneksi ongelmaksi muodostuu se, että asukkaat ja vimpaimet eivät kerta kaikkiaan puhu samaa kieltä. Vanhusten lisäksi Ehtoolehtoon on jäänyt uuden omistajayhtiön vapaaehtoistyöntekijät, jotka sairaanhoidon asemesta pitävät huolta sielujen tämän- ja tuonpuoleisesta hyvinvoinnista. Tästä ainoasta ihmiskontaktista monet asukkaat ottavat mielellään vaarin – joka puolella vilistävistä rotista kun ei ole niinkään juttuseuraksi. Kun vanhukset höpöttelevät terveydenhoitopaneeleille, Anna-Liisa on sortua rahaasioidensa alle ja uusi lahko-omistaja ei ole niin suvaitsevainen kuin Ehtoolehdon asukkaat ansaitsisivat, on Siirin ja Irman jälleen aika ryhtyä toimeen. Heidän seikkailunsa vie perikuntariitojen, uskontoshoppailun ja automaattisen tietojenkäsittelyn käsittämättömiin maailmoihin. Ovatko Ehtoolehdon päivät luetut?

Sinfoniaanisin terveisin koostuu Olli Löytyn ja Minna Lindgrenin autenttisesta kirjeenvaihdosta, joka käynnistyi, kun Löytty huomasi - hyvinkin keski-ikäisesti - kyllästyneensä rockiin. Hän ei kuitenkaan halunnut tyystin luopua musiikista. Hän ei vain tiennyt, miten kuuntelutottumusten laajentaminen piti toteuttaa. Klassinen musiikki oli hänelle vierasta, ehkä vähän pelottavaakin. Mutta uteliaisuutta riitti. Niinpä hän päätti kirjoittaa kirjeen ammattilaiselle, Lindgrenille, kysyäkseen neuvoa. Kirja ei ole perinteinen "klassisen musiikin historia aloittelijoille". Pikemminkin se on kehityskertomus, jota kuka tahansa asiasta kiinnostunut saattaa seurata - olipa hänellä harrastuneisuutta entuudestaan tai ei. Riemukkaalla tyylillään Lindgren saattelee oppilastaan syvemmälle taidemusiikin saloihin, aina elävään konserttiin asti! Kirjaan on koottu myös kosolti yleistä tietoa, josta voi olla hyötyä harrastajalle, mutta ennen kaikkea se on iloinen johdatus joskus vaikeanakin pidetyn musiikin nautintoihin. Ikään, perhetaustaan, sukupuoleen tai mihinkään muuhunkaan sivuseikkaan katsomatta.

Vihainen leski on riemukas tarina ystävyydestä, rakkaudesta ja stereotypioista. Monet kysymykset, kuten vaikkapa omaishoitajuus, nivoutuvat huumorin ja lämmön kautta tietyn ikäryhmän paikkaan maailmassa: mitä on olla viriili ja vapaa seitsemänkymppinen yhteiskunnassa, jossa gallupien viimeinen ikäluokka on 61-65 vuotta?