Minna Maijala

Eero Järnefelt (1863-1937) hör till Finlands kändaste konstnärer. Särskilt kända är hans Kolilandskap och målningen Trälar under penningen / Sved. Järnefelts konst har sina rötter i den fängslande släktens kulturbakgrund. Hans arbete präglades av en strävan att främja bildningen och skildra de typiska dragen hos såväl människorna som naturen. Boken som publiceras i anslutning till utställningen på Ateneum presenterar ny information och forskning kring Eero Järnefelt, hans släkt och familj, hans resor och hans hemförhållanden i Suviranta vid Tusby träsk. Den rikligt illustrerade boken presenterar Järnefelt som en konstnär som kunde avbilda sina motiv med detaljrik precision, känslig stämning och högtidlig monumentalitet. Bokens skribenter är utställningens kurator Timo Huusko, Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin och Hanne Selkokari.

Eero Järnefelt (18631937) on tunnetuimpia suomalaisia taitelijoita. Erityisesti hänet muistetaan Koli-maisemista ja Raatajat rahanalaiset / Kaski -maalauksesta. Järnefeltin taide kumpuaa hänen kiinnostavan sukunsa kulttuuritaustasta. Hänen työskentelyään leimasi pyrkimys sivistyksen edistämiseen ja tyypillisten piirteiden kuvaamiseen yhtä lailla ihmisissä kuin luonnossa. Ateneumin näyttelyn yhteydessä julkaistava näyttelykirja tuo esiin uutta tietoa ja tutkimusta Järnefeltin suvusta, perheestä, matkoista ja hänen kotioloistaan Tuusulanjärven Suvirannassa. Kirjan rikas kuvitus esittelee Järnefeltin taiteilijana, joka osasi kuvata aiheitaan yksityiskohtaisen tarkasti, herkän tunnelmallisesti ja juhlavan monumentaalisesti. Kirjan kirjoittajat ovat näyttelyn kuraattori Timo Huusko, Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin ja Hanne Selkokari.

Eero Järnefelt (18631937) is one of Finland's most renowned artists, perhaps best remembered for his landscapes from Koli in eastern Finland and his painting Under the Yoke (Burning the Brushwood). Järnefelt's art springs from his family's fascinating cultural background. His work is marked by a desire to promote cultural knowledge, while portraying the typical features of the people and nature of Finland. This exhibition catalogue, which is published as a companion to the artist's monographic exhibition at the Ateneum Art Museum, reveals new information and research about Järnefelt's family, travels and home life at Suviranta, his villa on Lake Tuusula. The book's rich illustrations present Järnefelt as an artist who portrayed his subjects with detailed precision, sensitive atmospheres and even a solemn monumentality. The book's author is exhibition curator Timo Huusko, and it includes additional contributions by Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin and Hanne Selkokari.

Koskettava kuvaus kriiseissä ja katastrofeissa särkyneiden ihmisen auttajasta, josta tuli Suomen tunnetuin mielenterveyden lähettiläs. Psykologi Pirkko Lahden henkilökuva on puheenvuoro mielen hyvinvoinnin merkityksestä ja inhimillisten rajojen kunnioituksesta. Lahden käsitys ihmisyydestä ja ihmisarvon tilasta perustuu syvään kokemukseen terapia- ja kriisityössä sekä Euroopan kidutuksenvastaisessa toimikunnassa. Teos kokoaa yhteen hänen keskeisiä oivalluksiaan ihmisten kohtaamisen taidosta. Pirkko Lahti (s. 1941) on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kysytty luennoitsija. Hänet tunnetaan erityisesti pitkäaikaisena Suomen Mielenterveysseuran (nyk. Mieli ry) toiminnanjohtajana.

Tarkkanäköisen runoilijan kiihkeä elämä. Suomalaisen runouden modernismin airut. Eksotiikan papitar. Intohimoinen tulenkantaja. Tulisieluinen sodan ja saksalaismielisyyden vastustaja. Katri Valasta elää vahvoja mielikuvia, mutta millainen ihminen myytin takaa löytyy? Vala etsi alati paikkaansa, oli kotonaan kaikkialla eikä missään. Hänen elämänsä miljöö oli lapsuudesta saakka poliittinen. Häneen kytkeytyvät kiehtovalla tavalla sortovuodet, sisällissodan pitkä varjo ja vasemmistolaisen älymystön nousu. Mutta hän oli myös kansakoulunopettaja, äiti ja rakastaja. Oman elämänsä kulkuri näki mitä Euroopassa ja Suomessa 1930-luvulla tapahtui - ja sanoi sen rohkeasti ääneen.

Intiimi ja kiehtova kirjailijaelämäkerta. Kauan odotettu, kriittinen elämäkerta kirjailijaHelvi Hämäläisestä kuljettaa läpi kuohuvan 1900-luvun. 25 vuotta suljettuina olleisiin päiväkirjoihin pohjautuva tarkka kuva Hämäläisestä tuo esiin sen, minkä hän itse tahtoi peittää ja muistaa toisin. Hämäläinen tempoili ulkopuolisuuden tunteessa koko elämänsä. Rakkaudettomuus ja vastoinkäymiset kasvattivat hänestä ankaran ja sisukkaan. Hänestä tuli suomalaisen sivistyneistön haukansilmäinen tarkkailija, joka todisti 1930-luvun fasismin nousua ja vanhan maailman särkymistä. ”Olisi suuri onnettomuus olla heidän kaltaisensa - se on lohdutus”, Hämäläinen kirjoitti yksityiseen päiväkirjaansa.

Vahvana naisasianaisena juhlitusta kansalliskirjailijasta paljastuu uusia puolia. Minna Canth (1844-1897) oli aikansa merkittävimpiä kirjailijoita ja rohkea naisten ja köyhien puolestapuhuja. Hänet nostettiin naisasialiikkeen esitaistelijaksi jo elinaikanaan, vasten tahtoaan. Ideologiaa palvellut yksipuolinen kuva Canthista on vaikuttanut myös hänen teostensa tulkintaan. Kirjallisuudentutkija Minna Maijala kuvaa ristiriitaa kirjailijan yksityiselämän haavoittuvuuden ja julkisuuskuvan välillä. Esiin piirtyy herkkä, hehkuva Minna Canth.