Runokokoelma Hajonta kuvaa kaiken katoamista - tai oikeastaan muuttumista joksikin muuksi: metsien, vesistöjen, eri eliöiden ja eliölajien. Se kertoo myös rakkaudesta, jossa läheisyys ja etääntyminen vuorottelevat. Teos on läpileikkaus suruun ja menetykseen, jotka ovat alati läsnä, mutta joiden ympärille on mahdollista kasvaa sulkematta mitään ulos. Mirjam Mäntylä (s. 2000) on syrjäkylän laitamilta Helsingin kaduille sykähtänyt runoilija, jolle kirjoittaminen on kutsu, sovinto ja lupaus. Hajonta on hänen esikoiskokoelmansa.