Mirko Harjula

Suomen sisällissodan jälkeen perustettiin maan vakituinen puolustuslaitos. Teoksessa esitellään sen perustamisvaiheen kasvukipuja, ongelmia ja sattumuksia sekä itsenäisyyden alkuajan tapahtumia, joissa puolustuslaitoksella oli tärkeä osa. Ensimmäisessä osassa paneudutaan itse armeijaan puutteineen ja vikoineen sekä niiden kehittämiseen ja korjaamiseen. Toisessa osassa tarkastellaan valkoisen Suomen ja uutta vallankumousta hautovien kommunistien konfliktia, ja kolmannessa osassa luodaan katsaus rajasotaan Suomen ja Venäjän välillä. Oman osansa teoksessa saavat myös Saksan ja maailmansodan voittajavaltojen vaikutus puolustuslaitokseen, valkoisten venäläisten toiminta Suomessa omien tarkoitusperiensä puolesta sekä Neuvosto-Venäjän vakoilu Suomessa. Lopuksi perehdytään "ryssänupseerien" puhdistukseen asevoimista jääkäriupseeriston tieltä.

Teoksessa esitellään lähinnä Afganistanin, Buharan, Hivan ja Kokandin tapahtumia ja päätymistä Venäjän ja Ison-Britannian vastakkainasettelun seurauksena näiden maiden jakamaksi 1800-luvulla. Lisäksi perehdytään Keski-Aasiassa palvelleiden Venäjän asevoimien suomalaistaustaisten upseereiden osanottoon tapahtumiin.

Tsaarinupseerista Suomen armeijan kenraaliksi ja ylipäällikkö Mannerheimin sijaiseksi. Kaarlo Kivekäs (1866-1940) palveli vuosia Keski-Aasiassa ja päätyi kenraaliksi itsenäistyvien Ukrainan ja Suomen armeijoihin. Tuhannet suomalaismiehet palvelivat autonomian aikana Venäjän asevoimissa, mutta harvan aatelisnuorukaisen elämäntarina vetää vertoja kouvolalaisen kauppiaanpojan kokemuksille. Kivekkään elämästä kaksi vuosikymmentä kului Venäjän Turkestanissa. Siellä hän palveli kymmenkunta vuotta vaikeissa olosuhteissa Afganistanin rajaseudulla, jossa Pamirin tadzikit muistavat hänet edelleen oikeudenmukaisena hallintopäällikkönä ja pääkaupunki Horogin perustajana. Ensimmäisen maailmansodan sotakentillä Kivekäs yleni Venäjän suomenkielisistä upseereista korkeimpaan arvoon, kenraalimajuriksi ja divisioonankomentajaksi. Venäjän vallankumouksen kaaoksessa Kivekkään ukrainalaiset alaiset valitsivat hänet atamaanikseen, ja palattuaan lopulta sisällissodan jakamaan Suomeen hänellä oli huomattava osa puolustusvoimien perustamisessa sekä itsenäisyyden varhaisvuosien poliittisissa myrskyissä aina ylipäällikkö Mannerheimin sijaisuutta myöten. Teoksen lähteinä on käytetty huomattavasti alkuperäisaineistoa, Kivekkään omia asiakirjoja, muistiinpanoja ja kirjeenvaihtoa, aikalaisten huomioita Kivekkäästä sekä tutkimusta hänestä ja hänen ympäristöstään Venäjää ja Keski-Aasiaa myöten. Tutkimus täydentää merkittävällä tavalla kuvaamme Suomen ja Venäjän yhteisestä sotahistoriasta sekä satavuotiaan Suomen alkuaikojen epävakaista oloista ja vaikeista ratkaisuista. FM Mirko Harjula (s. 1975) on tunnettu historiantutkija, kääntäjä sekä autonomiakauden ja itsenäisyyden alkuvaiheiden sotahistorian asiantuntija, joka on tuonut yleisön ulottuville heikommin tunnetuista itäeurooppalaisista ja kotimaisista lähteistä koostamaansa ja kääntämäänsä tietoa. Jarmo Loikkanen (s. 1950) RI, MSc. Sotahistorian harrastaja. Loikkasen isoisä oli naimisissa Kaarlo Kivekkään pamirilaisen kasvattityttären Olgan kanssa. Loikkanen on koonnut tietoja Kivekkäästä 1980-luvulta lähtien ja kulkenut Kivekkään jäljillä lapsuuden maisemista Kouvolasta ja Haminasta aina Pamirin vuoristoon Afganistanin lähistöllä.

Sata vuotta sitten maailma kuohuu sodissa ja vallankumouksissa. Sakipoika syrjäisen suuriruhtinaskunnan suurkaupungista ajelehtii tapahtumien laineilla pitkin maailmansotien rintamia, vallankumouksen verilöylyjä ja sekavia sisällissotia. Aina on parempi surmata kuin tulla surmatuksi. Aatteet ja armeijat pettävät aina, mutta onneksi silkalla vihallakin pärjää. Onni on lopulta yksiö Kalliossa, Pobeda kadulla parkissa ja iltakalja kulmakapakassa. Punaryssä on taksiyrittäjänä, historiantutkijana, tietokirjailijana ja kääntäjänä vaihtelevasti menestyneen Mirko Harjulan ensimmäinen yritys esitellä kiinnostuksensa kohteena olevaa aikakautta kaunokirjallisin keinoin.

Mirko Harjulan tutkimus "Ryssänupseerit" esittelee ensimmäiseen maailmansotaan Venäjän asevoimissa osallistuneet suomalaistaustaiset upseerit ja heidän toimintansa kyseisessä sodassa, Suomen itsenäistymistapahtumissa, Venäjän vallankumous- ja sisällissota-aikana sekä Suomen puolustusvoimissa toisessa maailmansodassa. Teos tarjoaa runsaasti uutta tietoa aihepiiristä kiinnostuneelle.

Mirko Harjulan tutkimus Itämeri 1914-1921 on ensimmäinen suomeksi julkaistava yksityiskohtainen Itämeren alueen kyseisen ajanjakson merisotahistorian kokonaisesitys. Kirjassa esitellään ensimmäisen maailmansodan, Suomen sisällissodan sekä Viron ja Latvian vapaussotien laivastojen sotatoimien lisäksi Venäjän laivaston henkilökunnan osuus Venäjän vuoden 1917 vallankumouksiin Pietarin seudulla, Suomessa ja Virossa, sisällissotaan sekä Pietarin puolustamiseen valkoisia ja länsivaltojen interventiota vastaan. Kirjassa esitellään myös Suomen laivaston vähemmän tunnettuja alkuvaiheita sekä muodostetaan käsiteltävänä olevan ajanjakson kokonaiskuvaa, jossa Suomen ja muiden reunamaiden itsenäistyminen oli yksi osatekijä. Teoksen liiteosaan on koottu runsaasti erilaisia alusluetteloita, tähän asti laajin matrikkeli Venäjän Itämeren laivaston aluskannasta sekä tapahtumien osanottajien henkilötietoja. Kirjoittaja on käyttänyt suomalaisen tutkimus- ja muistelmakirjallisuuden lisäksi lähteinä laajasti Neuvostoliitossa, Venäjällä, Virossa ja länsimaissa julkaistua tutkimusta, aikalaiskirjallisuutta ja painettua arkistomateriaalia.

Romanian historia on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu Romanian menneiden tapahtumien yleisesitys. Helppolukuinen kirja on suunnattu kaikille maan historiasta kiinnostuneille. Mirko Harjula on 34-vuotias semiakateeminen sekatyömies. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut hänen aiemmat teoksensa Suomalaiset Venäjän sisällissodassa 1917-1922 (2006), Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922 (2007) sekä Viro 1914-1922 (2009). Lisäksi hän on osallistuu julkaistuihin ja julkaistaviin historia-aiheisiin käännösprojekteihin sekä työstää koko ajan uusia tutkimuksia.

Saksan liittolaiset toisessa maailmansodassa 1939-1945 on ensimmäinen hakuteos, jossa Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto pääsee arvoiseensa seuraan. Puoli Eurooppaa taisteli Saksan puolella muuta maailmaa vastaan, ja Japanillakin oli omat liittolaisensa Kaukoidässä. Lähes kaikilla Saksan, Italian ja Japanin miehittämillä alueilla nousi pintaan ihmisiä ja aatteita tukemaan maailmaan rakenteilla ollutta uutta järjestystä. Henkilötietojen lisäksi elämäkerroissa kuvataan kunkin henkilön edustaman maan tapahtumia ja toimintaa kyseisen aikakauden historiassa. Kirja on hyödyllinen hakuteos kaikille 1930- ja 1940-lukujen historiasta kiinnostuneille. Mirko Harjula on 34-vuotias semiakateeminen sekatyömies. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut hänen aiemmat teoksensa Suomalaiset Venäjän sisällissodassa 1917-1922 (2006), Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922 (2007) sekä Viro 1914-1922 (2009). Lisäksi hän on osallistuu julkaistuihin ja julkaistaviin historia-aiheisiin käännösprojekteihin sekä työstää koko ajan uusia tutkimuksia.

Tutkimus on yksityiskohtainen kokonaisesitys Viron tapahtumista ja virolaisten toimista ajan jaksolla, joka ulottuu ensimmäisestä maailmansodasta vapaussotaan. Viron vapaussodan ja siihen liittyvien suomalaisten heimosotien lisäksi kirjassa esitellään virolaisten taistelu Venäjän tsaarin puolesta maailmansodassa, Venäjän ja Saksan kamppailut Viron hallitsemisesta sekä virolaisten kansallismielisten vaikuttajien poliittinen toiminta itsehallinnon ja sittemmin itsenäisyyden puolesta. Kirja tarkastelee myös virolaisten vasemmistolaisten osallisuutta Venäjän vallankumouksiin ja sisällissotaan sekä heidän pyrkimyksiään yhteiskunnallisen vallankumouksen toteuttamiseen Virossa. Kirjan laajaan liiteosaan on koottu Virossa vaikuttaneiden henkilöiden henkilöhistorioita sekä erilaisia luetteloita sotajoukoista ja puoluemenestyksestä. Lähteinä on käytetty laajasti Virossa, Neuvostoliitossa, Venäjällä ja länsimaissa julkaistua tutkimus- ja muistelmakirjallisuutta sekä painettua arkistomateriaalia. Teoksen kuvitus on valtaosaltaan Suomessa aiemmin julkaisematonta.