Miro Väisänen

tänään tulvivat joet huomenna huoneet hampaan jäljet tinasormukseen sitoivat meidät allianssiin rakastelimme symbioosi yksinäisyys aina jäljestä päin potenssiin kolme kauhoit minut atraimeesi kuin spastisen pinocchion mittailtiin matkaa aamuun ryimme unen mustaa muraa me kipuilimme toistemme sielut sinelmille vapisimme kankaista jyskin lakanoihin

Miro Väisäsen runokokoelma. Häneltä on aiemmin julkaistu runokirjat Särmäinen ovi (2022), Graniittipuro (2022) ja Paperipölytaivas (2021). Kirjoittajan kotipaikkakunta: Varpaisjärvi.

Kaikkeni annan kuvastimellejokaisen rosonhuolten pureman uurteeniän tuoman patinanvaihdossa saanväsyneen katseenrisuisen parran viiksethuonot hampaatpuhallan peiliinpeitän itseni sumuunkätken itsenikatoan todelloisuudentoiselle puolen

ranta joka mitään kysymättä kasvaatakaisin kiveksikertomukset ihmisistä jotkaovat kadonneet ajan saatossasanat eivät koskaan olleet meidänminne jatkoivat pakastealtaalta kuitenkin kuin yöt tulevat uudestaanniin sanatkin osuvat meihin jos annamme pohkeet kuin jouset valmiina ylittämään seuraavan esteensilmät kiinni! mistä vuotaa lapsen itku?lähdepohjainen järvi terapoi osteoporoottisia luitasointuva cool kuin graniittipuroonvalutettu siemenpitkässä puistossa minäkin komusin vanhoja puita kantaen sydäntäni mustalla sepelilläistuin nurmelle ja hakkasinpäätäni taivaaseen kunnes aukesi taivas ja pääelämä on pitkä kuolemaneljä vuodenaikaakiharoissasi tihkuu syksykesälinnut ovat jo paenneet jänikset vaihtavat talvikarvaannämä sanat on puhuttavaniin myös apatia tarvitsee laulajansa

Miro Väisänen on 46v opiskelija,lähihoitaja, perheenisä, koiranomistaja, aviomies ja kotitarverunoilija Varpaisjärveltä. Graniittipuro on Väisäsen 10. runokokoelma. Löyhästi koukussa historiallisiin tapahtumiin. Sanaleikit ja sanan muunnokset lähellä. Jos jotakin ilman ei voi olkoon se musiikki ja sitten kirjoittaminen.