Mooses Mentula

Se on toivo, joka haisee. Tehtaan piipusta kohoaa savu. Sodanjälkeisessä Suomessa se tuoksuu hyvälle. Tehdaspaikkakunnalle muuttavien Vilhon ja Elsan eväät ovat köyhät, mutta he luottavat yhtiön pitävän huolen omistaan. Rintamakirjeenvaihdossa toisensa löytänyt nuoripari haistaa Toiviokosken paperitehtaan höyryissä lupauksen. Tänne rakennettaisiin perhe ja yhteinen tulevaisuus. Sodan haavat eivät kuitenkaan umpeudu helpolla, vaan ihmisiä vainoaa elämätön elämä. On nuorina leskiksi jääneitä naisia sekä miehenkuoria, jotka ovat edelleen henkisesti rintamalla. Yhteisö on yhtenäinen ulospäin, mutta sen sisällä jakaudutaan luokkaleireihin. Sekä tehdasyhteisö että Vilho ja Elsa joutuvat etsimään yhteistä säveltä. Toiviokoski on intensiivinen kuvaus jälleenrakennuksen Suomesta ja sammumattomasta elämänjanosta. Mooses Mentula (s.1976) vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kainuun korvessa Kuhmossa, asui välillä vuosia Lapissa ja on sittemmin juurtunut etsimään arkipäivän yläpuolelle nousevia tarinoita Tuusulaan. Mentula on kirjoittanut niin novelleja, romaaneja kuin kuunnelmiakin. Kirjoittamisen lisäksi hän tekee töitä peruskoulun rehtorina. Aiemmin hän on työskennellyt uutistoimittajana sanomalehdissä ja radiossa.

Voiko ihminen käsikirjoittaa elämänsä vai onko tarinan takana aina joku muu? Ajatus on matka toiseen elämään. Vaatimuksia ja velvollisuuksia paetakseen Tino hakee kaapista purkin, kaivaa siitä pillerin, työntää kielensä takaosan päälle ja vauhdittaa kahvilla lääkkeen liukumista mahalaukkuun. Hän asettuu seuraamaan Pohjois-Ruotsista lähetettävää web-kamerakuvaa akvaarion pohjalla lymyävistä monneista. Näky rauhoittaa, se tuo hänen mieleensä meren ja sen hiljaisen, pimeän maailman. Tino vaipuu kuvitelmiin elämistä, jotka koetaan toisaalla, toisissa ajoissa, toisten ihmisten silmin. Hän virkistyy, tutkii vanhaa kilpikonnan kuorta ja näkee siihen piirtyneissä jäljissä, naarmuissa, kuvioissa tarinoita, satojen vuosien muistikuvia. Tino huomaa äkkiä kirjoittavansa paitsi tarinoita maailmalta, myös omaa elämäänsä kirjaksi, jonka tapahtumia hän ei enää kykene hallitsemaan. Mooses Mentulan romaani Toiset meistä kuljettaa lukijan niin Rafael Karstenin tutkimusmatkoille Ecuadorin viidakoihin kuin Charles Bukowskin alter egon, Henry Chinaskin, ystävyyteen ja tekemisiin sumon suurmestari Akimoton kanssa. Tino pakenee ahtaiden seinien puristamaa elämäänsä erikoiselle matkalle, jonka aikana lukija pohtii, teemmekö ratkaisumme itse vai olemmeko vain osa jonkun kertomaa tarinaa. Mooses Mentula (s.1976) vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kainuun korvessa Kuhmossa, asui välillä vuosia Lapissa ja on sittemmin juurtunut etsimään arkipäivän yläpuolelle nousevia tarinoita Tuusulaan. Mentula on kirjoittanut niin novelleja, romaaneja kuin kuunnelmiakin. Kirjoittamisen lisäksi hän tekee töitä peruskoulun rehtorina. Aiemmin hän on työskennellyt uutistoimittajana sanomalehdissä ja radiossa.