Najat Ouakrim-Soivio

Assessment of and for Learning approaches assessment from the perspectives of Finnish basic education and general upper secondary education. The book provides answers to questions that foreign-language readers might have when exploring the Finnish general education system and its student and pupil assessment principles. The book focuses mainly on assessment in basic education, but also discusses assessment in general upper secondary education and the general education system that Finnish educators conduct in their work.

Arvioinnin suunnittelu- ja muistikirja on uudenlainen apuväline peruskoulun ja lukion opettajille. Kirja kulkee helposti koulutyön eri tilanteissa mukana ja auttaa opettajaa kirjaamaan arviointiin liittyviä tapahtumia. Lisäksi suunnittelu- ja muistikirja auttaa opettajaa suunnittelemaan arviointia osana omaa opetusta ja toteuttamaan arviointia monipuolisesti. Kirjassa on mukana oppilaan oppimisen tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit, joihin vuosiluokkien 7-9 osaamisen arviointi perustuu. Mukana ovat suomen kieli ja kirjallisuus, A-englanti, matematiikka, biologia, maantieto, fysiikka, kemia, terveystieto, uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Kirjassa on osat oppimista edistävän (formatiivisen) ja osaamisen (summatiivisen) arvioinnin suunnittelulle, toteutukselle ja dokumentoinnille. Tietolaatikoissa tiivistetään keskeiset arvioinnin periaatteet ja toimintatavat. Muistiinpanoaukeamilla olevat apukysymykset ohjaavat pohtimaan muun muassa arvioinnin kohteita, tapoja ja ajoitusta. Suunnittelu- ja muistikirja toimii myös yhteissuunnittelun pohjana ja koulun arviointikulttuurin kehittämisen työvälineenä. Najat Ouakrim-Soivio on koulutukseltaan kasvatustieteiden tohtori ja filosofian lisensiaatti. Hän toimii Turun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan dosenttina erityisalanaan oppimisen ja osaamisen -arviointi. Ouakrim-Soivio on toiminut muun muassa historian ja yhteiskuntaopin opettajana, rehtorina ja opettajakouluttajana, yleissivistävän koulutuksen asiantuntijatehtävissä Opetushallituksessa ja opetus- ja kulttuuriministeriössä. Nykyisin hän toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Anne Rongas on käytännön pedagogi, joka on toiminut opetusalan kehittämistehtävissä 20 vuotta. Viime vuosina hän on työskennellyt arviointikulttuuriin ja arviointiprosessin suunnitteluun liittyvissä tehtävissä. Rongas on koulutukseltaan kasvatustieteen kandidaatti. Käytä kätevästi yhdessä Arvioinnin työvälineen kanssa.

Helpota arviointiurakkaa työvälineen avulla! Arvioinnin monipuolisuus ei liity ainoastaan siihen, että arviointi tehdään erilaisia menetelmiä käyttäen. Monipuolinen arviointi edellyttää, että arvioinnin kohteet, tehtävät, menetelmät, ajankohdat, toimijat ja oppilaan roolit vaihtuvat. Arvioinnin työväline soveltuu peruskouluun ja lukioon• opettajan oman arviointityön suunnitteluun• yhteissuunnitteluun kollegoitten ja koko työyhteisön kanssa • arvioinnin toteutuksen tueksi oppilaiden kanssa. Työväline koostuu korteista ja suunnittelupohjista. Kortit on suunniteltu sekä opettajien että eri-ikäisten oppilaiden käyttöön. Oppilaiden osuus soveltuu parhaiten käytettäväksi perusopetuksen neljäsluokkalaisten tai heitä vanhempien kanssa. Yksi korttien keskeisistä tehtävistä on arviointiin liittyvien asioiden sanallistaminen. Kun rakennat omia arvioinnin käytäntöjäsi, kortit auttavat vastaamaan oleellisimpiin kysymyksiin. Näin saat aikaan selkeät ja ymmärrettävät ohjeet sekä perustelut omalle arviointityöllesi. Korttien tarkoituksena on myös konkretisoida arviointia oppilaille niin, että arviointi ja siitä annettava palaute alkaa muodostua oppilaan oppimisen taidoksi. Najat Ouakrim-Soivio on koulutukseltaan kasvatustieteiden tohtori ja filosofian lisensiaatti. Hän toimii Turun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan dosenttina erityisalanaan oppimisen ja osaamisen arviointi. Ouakrim-Soivio on toiminut muun muassa historian ja yhteiskuntaopin opettajana, rehtorina ja opettajakouluttajana, yleissivistävän koulutuksen asiantuntijatehtävissä Opetushallituksessa ja opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Anne Rongas on käytännön pedagogi, joka on toiminut opetusalan kehittämistehtävissä 20 vuotta. Viime vuosina hän on työskennellyt arviointikulttuuriin ja arviointiprosessin suunnitteluun liittyvissä tehtävissä. Rongas on koulutukseltaan kasvatustieteen kandidaatti." Arvioinnin työvälineen avulla arvioinnin palaset loksahtavat paikalleen, hämärä kirkastuu, sumu hälvenee. Ensin nousee esille selkeä toteutus. Värien ja korttien ohjaamana päästään suoraan konkreettisiin tilanteisiin. Materiaalissa korostuu arvioinnin keskeinen merkitys oppimisen ohjaajana: suunnittelu, valmistelu, arvioinnin kokoaikainen läsnäolo, sen osa-alueet, opettajien yhteinen työ (puhe ja pohdinta) ja arvioinnin kaikkien osapuolten aktiivinen toimijuus. Arvioitsijalle ja arvioitavalle ei jää epäselväksi arviointitilanteen tavoite. Iloitsin erityisesti oppijan aktiivisen roolin nostamisesta esiin kaikissa tilanteissa. Pulmatilanteiden avaamiseen ohjataan ja sanoitetaan selkeästi. Näin laadukkaan arvioinnin välineen toivon pääsevän esille ja esittelyyn oppilaitosten esimiehille ja johtoryhmille, jotta koulujen yhteissuunnitteluajan jakamisessa arviointi saa sille kuuluvat resurssit ja ajan. Tämän päivän sanomalehdessä (HS 11.2.2020) helsinkiläiskoulun opettajat toteavat arvioinnin olevan aina vaikeaa. Arvioinnin työväline -teokselle on todellakin tarvetta!" - Eeva Rantala, luokanopettaja

Millaisia ovat historian opiskelu ja opetus nykyisessä peruskoulussa ja lukiossa? Kouluhistoria on aina jakanut mielipiteitä: joillekin se on tarkoittanut vuosilukujen pänttäämistä, toisille se on ollut kiehtovien tarinoiden aarreaitta. Muodostuvatko oppituntien sisällöt edelleen opettajien luennoista ja merkkitapahtumien ulkoluvusta, vai onko perinteiset oppikirjat heitetty nurkkaan ja opettamisvastuu siirretty digitaalisille sisällöille? Näinkö historiaa opitaan? kertoo konkreettisten ja hätkähdyttävienkin esimerkkien avulla nykyisestä historian kouluopetuksesta ja suomalaisten nuorten kyvystä omaksua historiallista ajattelua. Teoksessa pohditaan, millainen historianopetus olisi mielekästä 2020-luvun Suomessa. Parhaimmillaan historian opiskeleminen vahvistaa kriittisiä tiedonkäsittelyvalmiuksia ja tukee nuoria valeuutisten maailmassa. Loputtomassa tapahtumavirrassa on hyvä oppia löytämään erilaisia syitä ympäröivän maailman ilmiöille ja pohtimaan niiden vaikutuksia. Kouluhistoria pitäisikin ymmärtää tärkeänä kansalaistaitona.

Oppimisen ja osaamisen arviointi on tietokirja, jossa käsitellään arviointia yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta. Vaikka teoksen pääpaino on perusopetuksen arvioinnissa, siinä käsitellään myös lukiokoulutuksen ja yleissivistävän koulutusjärjestelmän arviointia niiltä osin kuin opettajat ja rehtorit sitä omassa käytännön koulutyössään kohtaavat.