Nicolaus Cusanus

Nicolaus Cusanus (1401-1464) sai vuonna 1440 valmiiksi teoksensa De docta ignorantia. Juha Pihkalan laatima käännös Oppineesta tietämättömyydestäja sitä koskevat selitykset tarjoavat mahdollisuuden tutustua suomeksi Cusanuksen ajatteluun, joka horjuttaa mustavalkoisia käsityksiä keskiajan kirkon suhteesta maailmankuvan murrokseen. Monipuolinen Cusanus oli teologi, filosofi, kirkkojuristi, matematiikan ja tähtitieteen tutkija, ekumeenikko, mystikko, paavien luottomies ja lähettiläs. Hänen rohkeutensa tarttua suuriin ongelmiin ja kykynsä keskustella maailmankuvallisista kysymyksistä rakentavasti ja luovasti käy ihanteeksi nykylukijallekin. Cusanuksen innovatiivinen tapa analysoida äärettömyyden käsitettä ja hänen soveltamansa geometriset esimerkit kiinnostavat edelleen matemaatikkoja ja filosofeja. Cusanuksen kosmologiset pohdinnat poikkesivat ajan vakiintuneista käsityksistä. Hän esitti muun muassa, että Maa kiertää Aurinkoa äärettömässä kosmoksessa, ja ettei Aurinko ole maailmankaikkeuden keskus vaan yksi tähti lukemattomien muiden joukossa. Cusanuksen mukaan todellisuuden ristiriidat ja vastakohdat raukeavat, kun ne yhtyvät Jumalassa, kaiken olevan tuonpuoleisessa lähteessä. Yhtymistä hän nimittää termillä coincidentia oppositorum, joka ilmenee esimerkiksi siinä, että Jumalan käsittämätön suuruus kattaa kosmoksen äärettömyyden, mutta samalla jumalallinen läsnäolo voidaan tavoittaa kaikkein pienimmissäkin asioissa. Matemaattisten pohdintojen rinnalla Cusanus puhuu mystiikan kielellä tiestä, joka kohottaa ihmisen Kristuksen välityksellä Jumalan yhteyteen. Suurin ja pienin yhdistyivät, eikä ihminen uppoa minuutensa menettäen äärettömän kosmoksen yksinäisyyteen.

Historia kertoo uskonsodista. Onko rauha mahdollinen eri uskontokuntien välillä? Näitä kysymyksiä on pohdittu kautta historian. Nämä kysymykset ovat tälläkin hetkellä polttavan ajankohtaisia. Filosofi Jaakko Hintikka pitää uskonnollista fundamentalismia nykyisen kansainvälisen poliittisen tilanteen kaikkein suurimpana välittömänä vaaratekijänä. "Enkä tarkoita vain islamia ja juutalaisuutta, vaan myös kristinuskoa ja hindulaisuutta." Konstaninopolin valtaus 1453 oli koko Eurooppaa järkyttänyt tapahtuma. Suomalaiset tuntevat sen Mika Waltarin historiallisesta romaanista Johannes Angelos (1952). Samasta verisestä tapahtumasta kirjoitti myös aikalainen Nicolaus Cusanus (1401-1464) filosofisen dialogin De Pace Fidei (Uskonrauhasta), jossa Jumala kutsuu eri uskontokuntien edustajat maailmankongressiin neuvottelemaan uskonnollisen maailmanrauhan ehdoista. Keskustelun kulun ja lopputuloksen voit lukea juristi Matti Norrin ja latinisti Teivas Oksalan julkaisemasta suomennoksesta, jossa on mukana latinankielinen alkuteksti. Samalla julkaistaan muitakin painokkaita puheenvuoroja ihmisyyden puolesta, kuten Wolfram von Eschenbachin Suvaitsevaisuuspuhe.