Niko Aslak Peltonen

Mitä jos joku kirjoittaisi jokaisesta vuodestasi tarinan? Entä jos joka vuodella olisi oma kirjoittajansa. Miltä se näyttäisi? Tältä! Kädessäsi olevassa kirjassa jalostuu sadan sanan tarinan taito. Raapaleet avaavat aikaikkunat maailmankaikkeuden onnitteluna viisikymppiselle kirjailija Anne Leinoselle. Tuloksena on ainutlaatuisen fantastinen teos. Sinun elämäsi ei oikeastaan ole sinun, vaan kirjoittajayhteisön! Sisällys:- Irma Hirsjärvi: Annen ellipsit sekä pieni teaseri- Venla Lintunen: Havainnoinnin ylistys- Shimo Suntila: Kuninkaan paluu- Johanna Sinisalo: Vain taivas tietää- Mixu Lauronen: Mielenosoittaja- Samuli Antila: Hallitusmiehen elämänohje- JP Koskinen: Salaperäisten tahrojen arvoitus- Arren Zherbin: Pikku kulkuri on kuollut- Markus Koskimies: Edistyksen tieltä- Juha Jyrkäs: Rautaisen kasarin alku- Edith Arkko: Barbieleikki- Juri Nummelin: Artturi Leinosen unohdettu scifieepos- Hanna Morre: Tie tähtiin- Maija Nyström: Ison Veljen vuotta ei pääse karkuun- Miina Supinen: Virvoitusjuomatesti- Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taikominen vaatii tarkkuutta- Taru Kumara-Moisio: It's a sin- O. E. Lönnberg: Kauniimman väen kaupat- Mia Myllymäki: Uinu, uinu luomukseni- Solina Riekkola: Voltin viimeinen juna- Vesa Sisättö: Rajojen piirtäjä- Camilla Kantola: Peikkoja kaivoksissa!- Anni Kuu Nupponen: Vuoden 1993 kirjasatoa- Reetta Vuokko-Syrjänen: Huolellisen kasvatuksen hedelmät- Markus Harju: Epätodennäköistä voitonhuumaa- Noora Puolamäki: MCMXCVI- Janne Nykänen: 24.03.1997- Nadja Sokura: Valintoja, valintoja- Niko Aslak Peltonen: Ötökkä- Magdalena Hai: Y2Kötökkä- Tapio Ranta-aho: Kapina 2001- Carita Forsgren: Syytetyn (NIMI PEITETTY) puheenvuoro ja vetoomus- Helena Waris: Onnennumero- Tiina Raevaara: Yhteisöllisyyden singulariteetti- Katri Alatalo: Jotain uutta, jotain omaa ja jotain varastettua- Saara Henriksson: Valkeita lankoja- Kari Välimäki: Alkuja- Marika Riikonen: Taiteilija työssään- Aleksi Kuutio: Rivien välistä luettua- J. S. Meresmaa: Hiuskarvan varassa- Salla Simukka: Kevät joka olisi voinut muuttaa kaiken- Jussi Katajala: 121 AU- Tarja Sipiläinen: Herätys- Maria Carole: Rinasce piu gloriosa- Heikki Nevala: Yhdeksäs Auringosta- Artemis Kelosaari: Sumuisan leirin emäntä- Toni Saarinen: Teoria ylitodellisten matkojen taittamisesta poikkeuksellisin keinoin- Irma Hirsjärvi: Elokuussa minä korjaan sadon- Juri Timonen: Huone numero 513- Jenny Kangasvuo: Tartuntavaara- Pyry Palermo: Astuvansalmen henki- Mervi Heikkilä: Vyöhykkeellä- Satu Piispa-Hakala: Crocsit (valkeat, koko 48-49)- Irma Hirsjärvi: Kuka on Anne Leinonen, fanituksemme kohde?

Nuoruus, ensirakkaus ja vuosituhannen viimeinen kesä. Kuollut runoilija, kuollut natsi ja joukko eläviä ihmisiä. Rovaniemellä sataa, kun juuri ylioppilaslakkinsa saanut Palokoski nousee sinisestä makuuvaunusta. Stadilaisjätkän on tarkoitus viettää napapiirin pikkukaupungissa nuoruuden viimeinen kesä. Sää muuttuu pian helteiseksi, mutta kesällä on Palokosken varalle muitakin suunnitelmia kuin rentoa kaljanjuontia. Historiallisesta fiktiostaan tunnetun Niko Aslak Peltosen neljäs romaani on irtiotto aiemmasta ja paluu omaan lähimenneisyyteen. Kadonneen kesän aikakirja on ajan- ja paikankuva sekä rakkaus- ja aikuistumistarina. Lisäksi se on kauhufantastinen tulkinta siitä, miksi kerran tuhkaksi poltettu pohjoinen kaupunki on sellainen kuin on.

Helsinki, syksy 1922. Nuori valtio etsii suuntaansa verisen sisällissodan ja heimosotien vaadittua uhrinsa. Suuntaa etsivät myös Elsa ja Lauri Leivo. Opintonsa Helsingin yliopistossa aloittava Elsa on innoissaan heimoaatteesta ja ryhtyy toimimaan kansallismielisen Akateemisen Karjala-Seuran piirissä. Vielä koulua käyvä pikkuveli Lauri puolestaan uppoutuu moderniin kirjallisuuteen ja kaipaa tuoreita tuulahduksia, joita edustavat niin Nuori Voima -lehti kuin runoilija Edith Södergran. Kevätjää on vetävä kertomus kahdesta nuoresta ihmisestä, jotka identiteettiä etsiessään valitsevat erilaiset elämänpolut. Molemmat saavat huomata, että aatteet ja ihmissuhteet ovat monimutkaisempia kuin he uskovatkaan. Romaani on täysin itsenäistä jatkoa Peltosen kiitetylle romaanille Katse aurinkoon ja jatkaa Suomea vuosina 1918-40 kuvaavaa Nuoruus-sarjaa. Niko Aslak Peltonen on Helsingissä asuva, rovaniemeläistaustainen kirjailija ja kulttuurikriitikko. Kirjoittaessaan hän kuuntelee aina musiikkia. Kevätjää-romaanin teemakappaleita ovat mm. Miljoonasateen Tuntematon, Suistamon Sähkön Kalevala-kuolema ja Värttinän Päivännousu nostajani. Peltosen edellisestä Katse aurinkoon -romaanista sanottua:”Ihanan tunnelmallinen, tavallaan vähäeleinen kirja. Vahva suositus!” - Kirjailija Katri Alatalo Goodreadsissa. ”Erityisen mukavalta korvaan kalskahtaa dialogi, joka vilisee vanhahtavia hienostotermejä ajanjakson tyyliin. Kielen avulla Peltonen tavoittaa ajanhengen ja ilmassa liikkuvat ideologiat.” - Heidi Lakkala, Lapin Kansa 28.8.2018.