Nina Järvenkylä

On pitänyt olla helvetissä, että tietää miten siitä voi selviytyä. Tina Soini evakuoi siviilejä vapaaehtoisena etulinjassa ja toimi lääkintämiehenä ambulanssibussissa Itä-Ukrainassa. Mikä saa ihmisen hakeutumaan helvettiin, vain muutaman kilometrin päähän sodan nollalinjasta Ukrainassa? Tämä ei ole sankaritarina. Tämä on kertomus väkivallan värittämästä lapsuudesta ja nuoruudesta, hylätyksi tulemisen tunteesta ja ulkopuolisuudesta. Tämä on myös kertomus palavasta halusta auttaa muita, rakkaudesta, mielen pettämisestä ja ennen kaikkea selviytymisestä. Tinan kertomus vie paitsi syvälle Ukrainan sotatantereille myös lapsuuden pelkoihin ja traumatisoiviin kokemuksiin. Hän osoittaa, kuinka äärimmäisistäkin olosuhteista voi selviytyä. Tina Soini on markkinoinnin ammattilainen, auttaja ja taiteilija. Hän syntyi Perussa ja muutti noin 3-vuotiaana Suomeen äitinsä kanssa. Hän asuu Helsingissä ja Ranskassa. Nina Järvenkylä on toimittaja, tietokirjailija ja viestinnän ammattilainen. Hän raportoi Ukrainasta 2014–2022. Häneltä on julkaistu aiemmin kolme tietokirjaa, joista yksi kertoo sodasta uutisten takana Itä-Ukrainassa.

Mitä suomalaiselle tulee mieleen, kun hän kuulee sanan Irak? Tänä päivänä ensimmäinen ajatus monelle on todennäköisesti sota, terrorismi tai turvapaikanhakija. Tätä Irak onkin: epävakautta, väkivaltaa, pelkoa, ahdistusta, sotaa, terroria, korruptiota ja ennakoimattomuutta. Irak on myös paljon muuta, mikä jää kaiken kaaoksen alle. Usein totuus on tarua ihmeellisempää, kun asiaan kaivaudutaan tarpeeksi syvälle. Joku voi romantisoida tuhannen ja yhden yön vertauksella, toinen historialla, esimerkiksi paluulla Kaksoisvirranmaan aikaan. Irakilla on myös öljy, jonka luulisi tuovan vaurautta myös kansalle. Toimittaja Nina Järvenkylä ja kuvaaja Sami Sojonen matkustivat Irakiin ottamaan selvää, millaisesta maasta Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat lähteneet. Matkallaan he avasivat silmänsä ja korvansa Irakille ja irakilaisille. Kaduilla, kodeissa, basaareissa, ravintoloissa ja puistoissa he kohtasivat irakilaisten pelot, pakkomielteet, vihan, uskon tulevaisuuteen, rakkauden ja halun jäädä ja halun paeta. Ääneen pääsevät muun muassa äärettömän brutaalin kotiväkivallan uhri, hengenvaarallisessa työssä toimiva poliisi sekä nykyajan paineiden ja uskonnollisten perinteiden välimaastossa seurustelukulttuuria etsivä nuoriso. Kirjan kuvissa ja kertomuksissa totuus on välillä taruakin ihmeellisempi.

Päivi Nerg joutui tapahtumien polttopisteeseen, kun maahan saapui 30 000 turvapaikanhakijaa. Syksyllä 2015 kaikki muuttui. Päivi Nergin tehtävät sisäministeriön kansliapäällikkönä olivat siihen saakka olleet strategiatason työtä. Ministeriön eri hallinnonalat hakivat toimivia yhteistyömuotoja. Sitten tilannekuva meni täysin uusiksi, ja suunnitellut yhteistyökuviot tulivat käyttöön kuin varkain. Euroopassa tapahtui jo kesällä 2015, Suomessa alkoi tapahtua elokuussa. Kansliapäällikön tehtävät vaihtuivat nopeaan tahtiin operatiivisen tason työksi, kun Suomeen alkoi tulla pääasiassa Tornion kautta tuhansia turvapaikanhakijoita. Vuonna 2014 turvapaikanhakijoita tuli Suomeen noin 3 300, vuonna 2015 yli 30 000. Nerg laittoi kädet kyynärpäitä myöten saveen ja alkoi johtaa kriisiryhmää sisäministeriöstä käsin. Erottajan joka aamuisissa tilannekokouksissa olivat alkuun mukana muun muassa sisäministeri Petteri Orpo, poliisiylijohtaja ja rajavartiolaitoksen päällikkö sekä monia muita johtavia viranhaltijoita ja yhteistyökumppaneita. Kriittisimmät hetket Suomen turvapaikkanäyttämöllä nähtiin syksyllä ja loppuvuodesta 2015 sekä alkuvuodesta 2016. Sen jälkeen uusien turvapaikanhakijoiden määrä laski. Suomen maahanmuuttohallinto eli sisäministeriö oli kuitenkin uuden edessä. Päivi Nerg kertoo nyt, kuinka hän näki ja koki Suomea koetelleen turvapaikanhakijailmiön. Hän oli aitiopaikalla päättämässä toimintamalleista. Kuinka kaikesta selvittiin? Miten median paine vaikutti työhön? Millainen vaikutus oli maahanmuuttovastaisilla ryhmillä? Millaisen jäljen poikkeuksellinen aika jätti suomalaiseen yhteiskuntaan - ja ihmiseen? Päivi Nerg (os. Vesterinen) toimi sisäministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2012-2017. Tammikuusta 2018 lähtien hän on työskennellyt valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä. Nerg on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agronomi. Nina Järvenkylä on Iltalehden ulkomaantoimittaja. Hän on raportoinut muun muassa Irakista, mistä suuri osa vuoden 2015 turvapaikanhakijoista saapui. Docendo julkaisi vuona 2016 hänen ja Timo Hellenbergin teoksen Silminnäkijät - taistelu Ukrainasta.