Olavi Koivukangas

Harva suku Suomessa on asunut samalla paikalla 1000 vuotta. Sukutarinan mukaan kaksi lappalaisia verottanutta pirkkalaista jäi asumaan kalaisan Inanlahden rannalle. Enakin poikien mukaan kylä sai nimensä Enaperä. Toinen asui Piispanpellolla ja toinen lahden takana Kedossa, missä karhu tappoi hänen vaimonsa ja mies muutti Raisjoelle. Enaperä on Järviseudun vanhimpia kyliä, ja siellä asuivat Söderenan ja Norrenan suvut. Syntyi Isokylä, jossa oli 22 taloa päädyt vastakkain. Vuonna 1834 Matti Antinpoika Söderena siirsi ison pohjalaistalon Koivukankaalle. Isäntä, paikallinen ”häjy”, oli silloin Vaasan linnassa. Härmän häjyn Antti Isotalon isoäiti oli Söderenan sukua, ja Iso-Antti kävi Koivukankaalla tapaamassa serkkujaan. Sukukirja keskittyy Koivukankaan Isäntälinjaan. Olavi Koivukangas on 15. tunnettu isäntä. Kirjan lopussa on luettelo isännäksi ja emännäksi v. 1901 tulleiden Matti ja Maria Koivukankaan jälkeläisistä. Kirja on omistettu tuleville sukupolville. Ellet tiedä mistä olet lähtöisin, niin et tiedä kuka olet ja minne olet menossa.

Professori Olavi Koivukangas on koko ikänsä kerännyt aforismeja ja hyviä sanontoja elämänohjeeksi matkalleen. Monet niistä liittyvät hänen tutkimusaiheeseensa siirtolaisuuteen tai yleiseen elämäntaitoon. Hänen lempiaforismejaan ovat Senecan “Viisas ei tarvitse mitään” ja iskevä amerikkalainen kehoitus “Do it now!” Näitä aikaa kestäviä viisauksia kukin voi soveltaa omaan elämäänsä. Niistä päällimmäisenä on ajatus, että ihminen tekee työnsä täydellä sydämellä sekä elää ja toimii niin, ettei vanhana tarvitse katua mitään. Nyt Olavi Koivukangas on koonnut vuosikymmenien aikana paperilapuille kirjoittamansa aforismit ja sanonnat kustantamonsa OK-kirjan julkaisuksi. Hän toivoo, että hyvät aforismit ja sanonnat voisivat olla ohjeina myös kanssakulkijoille ja nuoremmille sukupolville. Ne ovat hyvää evästä elämän tiellä.

Ellet tiedä, mistä olet kotoisin ja kuka olet, et tiedä minne menet. Ihminen tarvitsee sekä juuret että siivet. Ja hänen tulisi elää niin, että joka aamu voisi katsoa itseään silmiin peilistä. Nämä ovat keskeisiä ajatuksia professori Olavi Koivukankaan teoksessa, joka perustuu hänen vuosikymmenien varrella pitämiinsä puheisiin ja laatimiinsa kirjoituksiin. Olavi Koivukangas on Evijärven rannalle asumaan jääneiden ja lappalaisia verottaneiden pirkkalaisten jälkeläinen, jolla on vahva pohjalainen identitetti. Olavi Koivukangas on väitellyt siirtolaisuudesta Australiassa vuonna 1972 ja Suomessa vuonna 1986. Hän toimi Siirtolaisinstituutin johtajana Turussa vuosina 1974-2009. Jäätyään eläkkeelle Koivukangas on kirjoittanut siirtolaisuuteen liittyviä kirjoja. Tämä teos on omistettu itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa viettävän Suomen nuorisolle tunnuslauseella "Lentäkää vastatuuleen, niin silloin siipenne vahvistuvat."

Yksi maailman tunnetuimmista elokuvista on James Cameronin ohjaama elokuva matkustajahöyrylaiva RMS Titanicin uppoamisesta. 11 Oscar-palkintoa voittanut elokuva kertoo Leonardo DiCaprion ja Kate Winslettin romanttisen tarinan loistokkaalla aluksella. Titanic-laivassa oli mukana suomalaisia 63 matkustajaa, joista 43 hukkui laivan mukana. Lähes kaikki suomalaiset olivat siirtolaisia, jotka matkustivat kolmannessa luokassa. Professori Olavi Koivukangas tuo syyskuussa ilmestyvässä kirjassaan "Titanicin kolmas luokka" koskettavasti esille näiden matkustajien tarinoita ja kertoo siirtolaisten matkasta kohti unelmiaan. Kirjan päähenkilönä on Ylihärmästä kotoisin ollut 41-vuotias Maria Panula, joka lähtee yhdessä viiden poikansa kanssa Amerikkaan huhtikuussa 1912. Perillä odottaa isä Juho Panula, joka edellisenä syksynä oli mennyt hankkimaan työtä ja asunnon perheelleen. Voimme vain kuvitella mantereella odottavan isä Juho Panulan tunteet, kun laiva ei saavu koskaan perille. Etenkin nuorimman, vajaan vuoden vanhan, Einon menetys koskee isään syvästi. Toimittuaan 35 vuotta Siirtolaisuusinstituutin johtajana Olavi Koivukangas tuntee siirtolaisten kohtalot ja tarinat. Viimeiset kolme vuotta hän on syventynyt Titaniciin ja siinä matkustaneisiin suomalaisiin. Koivukangas kirjoittaa kirjassaan elävästi ja mukaansatempaavasti näistä rohkeista unelmiaan etsivistä siirtolaisista.

Siirtolainen oli aina väärällä puolella Atlanttia, on vanha sanonta. Myös Australiaan menneet suomalaiset jättivät toisen puolen sydämestään Suomeen. Pitkäaikaisen tutkimustyönsä pohjalta professori Olavi Koivukangas kertoo heidän tarinansa toisen maailmansodan päättymiseen asti. Olavi Koivukangas on väitellyt siirtolaisuudesta sekä Canberrassa että Turussa, ja hän toimi Siirtolaisinsituutin johtajana Turussa vuosina 1974-2009. Teos perustuu päiväkirjoihin, kirjeisiin sekä muihin lähteisiin. Haastatelluista henkilöistä nousevat esiin jääkäriluutnantti ja punavanki. Kirja keskittyy australiansuomalaisiin, mutta siirtolaisen toiseuden tunne ja halkaistu sydän olivat punaisena lankana myös Amerikkaan, Ruotsiin ja muualle menneiden suomalaisten siirtolaisten elämässä.

Kirja on yleiskatsaus suomalaisten muuttoon Australiaan toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, jolloin Suomesta lähti maahan kaikkiaan noin 15 000 siirtolaista.

The book outlines the course of Scandinavian immigration and settlement in Australia from the earliest days of European penetration to World War II, analyses the demographic profile, and surveys certain aspects of the integration of the Scandinavian immigrants themselves.