Olavi Paavolainen

Das brisanteste politische Spektakel des vergangenen Jahrhunderts waren die Nationalsozialistischen Parteitage Hitler-Deutschlands in N rnberg. Die Schilderungen der Situation im Deutschland der Drei igerjahre des finnischen Schriftstellers und Modernismuskritikers Olavi Paavolainen (1903-1964) liegen nun erstmals in deutscher bersetzung vor - genau 80 Jahre nach deren Ver ffentlichung in Finnland. Insbesondere weil sie einerseits von Bewunderung verkl rt, andererseits aber mit tiefen Zweifeln behaftet sind, sind Paavoleinens Beobachtungen h chstinteressant. Auf Einladung der Reichsschrifttumskammer reiste Paavolainen 1936 nach Travem nde in das "Deutsch-Nordische Schriftstellerhaus" und besuchte zusammen mit anderen skandinavischen Schriftstellern die Nationalsozialistischen Parteitage in N rnberg. Seine Reportage Kolmannen valtakunnan vieraana Zu Gast im Dritten Reich] bezeichnete er selbst als Rhapsodie, denn es handelte sich um eine subjektive, erlebnishafte Schilderung mit Quellenmaterial aus rtlichen Ver ffentlichungen, Zeitungen und Reden. Das Buch wurde in Finnland sofort zu einem umstrittenen Bestseller. Es unterschied sich von anderen Darstellungen des Nationalsozialismus darin, dass es nicht sonderlich deutschfreundlich, aber auch keineswegs deutschfeindlich war. Paavolainens Erfahrungen waren zwiesp ltig: anf ngliche Begeisterung wandelte sich zu exakten Beobachtungen, die die verdeckten Gefahren der nazistischen Macht erkannten. Er ahnte manches, konnte die Konsequenzen aber nicht klar absehen. Paavolainen beobachtete und bermittelte seine Eindr cke und Erlebnisse kritisch, indem er die Z ge des verweltlichten Glaubens und den sthetischen, die Augen erfreuenden und erstaunlichen Show-Charakter des Spektakels scharf abzeichnete. Seine Rhapsodie birgt eine ungew hnliche Interpretation der unheilverk ndenden Ereignisse in der widerspr chlichen Historie Deutschlands oder mit den Worten Paavolainens 'des vielleicht gr ten Wendepunktes in der Geschicht

Olavi Paavolainen on asettunut poikkeukselliselle paikalle suomalaisen kirjallisuuden historiaan, yleisesti tunnistetuksi keulakuvaksi. Häneen on tavallista viitata edelleen, kun tarvitaan esimerkki modernin elämän suomalaisesta tulkitsijasta tai yhteiskunnallisen murroksen polttopisteitä etsineestä kulttuurimatkailijasta. ”Minusta tuntui, että Suomessa ei yleensä oikein tajuttu, mitä maailmassa nykyisin oikein tapahtuu”, Paavolainen julisti palattuaan Saksasta syksyllä 1936. Vielä vuosikymmen aiemmin Paavolainen tunnettiin ennen kaikkea nuorena runoilijana sekä sanoma- ja aikakauslehtiin kirjoittavana kotimaan kulttuurielämän kriitikkona. Samalla kansainväliset virtaukset kuitenkin jo tuulettivat voimakkaasti sisällissodasta toipuvaa Suomea. Etenkin Helsingistä tuli kohtaamispaikka, jonka ravintoloissa ja asunnoissa pian sodan jälkeen aikuistuneet kulttuurivalppaat nuoret väittelivät. ”Me elämme uutta luovaa aikaa”, Paavolainen julisti esseekokoelmansa Nykyaikaa etsimässä alussa (1929). ”On onnellista tänä aikana olla nuori”. Tämän kokoelman tarkoituksena on tuoda edustavasti esille Paavolaisen erityisesti 1920-luvulle ja 1930-luvun alkupuolelle keskittynyt kausi useita eri taiteenaloja käsitelleenä, osin uraauurtavana kriitikkona, jolla on erityinen paikka suomalaisen esseistiikan ja kritiikin historiassa.

Olavi Paavolaisen kuuluisa rohkea pamfletti vuodelta 1932. Näköispainos samana vuonna ilmestyneestä toisesta painoksesta.