Olli Mäenpää

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa määrittelee oikeusturvan ja tuomiovallan käytön perusteet hallintoasioissa. Kirjassa esitellään systemaattisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset valituksen käsittelyssä. Siinä selvitetään kattavasti myös hallintoprosessin keskeisiä perusteita, kuten oikeutta tehdä valitus, valituksen soveltamisalaa, valittajan oikeuksia ja velvollisuuksia, oikeudenkäynnin vaiheita, asian selvittämistä ja hallintotuomioistuimen toimivaltaa. Teksti tukeutuu monipuoliseen ja ajantasaiseen kansalliseen ja eurooppalaiseen oikeuskäytäntöön.

Oikeuden perusteokset Hallinto-oikeus antaa systemaattisen kuvan hallinto-oikeuden kentästä sekä kokoaa päivitetyn kotimaisen ja eurooppalaisen oikeuskäytännön hallinto-oikeuden alalla. Teoksesta saa jäsennellyn tiedon oikeusturvan perusteista hallinnossa, hallintomenettelystä, viranomaisten toiminnan rajoista ja virkamiesten vastuusta sekä kunnallisesta demokratiasta ja itsehallinnosta. Teoksessa käsitellään myös Euroopan unionin vaikutus suomalaiseen hallinto-oikeuteen sekä perusoikeuksien toteutuminen julkisuusperiaatteen, hyvän hallinnon ja oikeusturvan kautta.

Teos on jäsennelty ja ajantasainen yleisesitys hallintolain sisällöstä ja soveltamisesta. Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet -teoksen seitsemännessä, uudistetussa painoksessa on kiinnitetty erityistä huomiota hallintomenettelyn uusiin piirteisiin, joita ovat etenkin käsittelyn digitalisoituminen, automaattinen päätöksenteko, sähköinen asiointi, hallintotehtävien ulkoistaminen, viranomaisen tiedonhallintavelvoitteet ja hallintolakiin tehdyt muutokset. Teoksessa käsitellään kattavasti hyvän hallinnon vaatimuksia hallintoasian käsittelyssä, hallinnon asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä julkisuuden, tietosuojan ja oikeusturvan perusteita viranomaisten toiminnassa. Teos vastaa muun muassa kysymyksiin siitä, miten hallintoasia pannaan vireille, kenellä on selvitysvastuu, kuka on esteellinen, millä perusteella asiakirja on pidettävä salassa, miten hallintopäätös perustellaan ja miten siihen haetaan muutosta. Sääntelyä havainnollistaa teoksessa esitelty hallintomenettelyä koskeva uusin oikeuskäytäntö ja laillisuusvalvonnan sisältämä ohjaus. Teos perehdyttää lukijan myös EU-oikeudessa määriteltyihin menettelyvaatimuksiin ja puolustautumisoikeuksiin. Teos on käyttökelpoinen käsikirja sekä hallinnossa asioiville että viranomaisille ja julkisia hallintotehtäviä hoitaville yksityisille toimijoille. Kirja soveltuu niin ikään hyvin hallintomenettelyn perusteiden opiskeluun.

Oikeuden perusteokset Hallinto-oikeus antaa systemaattisen kuvan hallinto-oikeuden kentästä sekä kokoaa päivitetyn kotimaisen ja eurooppalaisen oikeuskäytännön hallinto-oikeuden alalla. Teoksesta saa jäsennellyn tiedon oikeusturvan perusteista hallinnossa, hallintomenettelystä, viranomaisten toiminnan rajoista ja virkamiesten vastuusta sekä kunnallisesta demokratiasta ja itsehallinnosta. Teoksessa käsitellään myös Euroopan unionin vaikutus suomalaiseen hallinto-oikeuteen sekä perusoikeuksien toteutuminen julkisuusperiaatteen, hyvän hallinnon ja oikeusturvan kautta. Uudistetussa painoksessa otetaan huomioon erityisesti sote-uudistuksen vaikutus alueelliseen itsehallintoon, uudistunut hallintolainkäyttö sekä julkisuutta ja salassapitoa koskeva uusi sääntely ja oikeuskäytäntö.

Julkisuusperiaate on julkishallinnon avoimuutta määrittelevä perusoikeus, jolla on kiinteä yhteys sananvapauden toteutumiseen ja joka määrittelee etenkin asiakirjojen julkisuutta ja oikeutta saada tieto viranomaisten toiminnasta. Periaatetta konkretisoi julkisuuslaki ja sen laajuuteen vaikuttavat mm. tietosuojalaki sekä yksityisyyttä ja liikesalaisuuksia suojaavat erityissäännökset. Teos selvittää, mitä tietoja viranomaisen on annettava toiminnastaan, päätösten valmistelusta, päätöksenteon perusteista sekä suunnitelmistaan.

Oikeudenkäynti hallintoasioissa uudistuu, kun uusi hallintoprosessilaki tulee voimaan. Laki sisältää nykyistä täsmällisemmät säännökset oikeudenkäynnin vireillepanosta sekä asian käsittelystä ja päätöksenteosta hallintotuomioistuimessa. Samalla hallintoprosessin soveltamisala laajenee kaikkiin päätöksiin, joita tehdään julkisen hallintotehtävän hoitamisessa. Kirja selvittää kattavasti hallintoprosessin keskeisiä perusteita kuten valitusoikeutta, oikeudenkäynnin eri vaiheita, asian selvittämistä ja tuomiovallan käyttöä. Siinä esitellään systemaattisesti hallintoprosessin soveltamisalaa ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiä sekä osapuolten prosessuaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

Yleinen hallinto-oikeus pyrkii vastaamaan muun muassa seuraaviin peruskysymyksiin. Mitkä yleiset säännöt ja periaatteet ohjaavat julkisen vallan käyttöä viranomaisen toiminnassa? Miten julkista valtaa voidaan käyttää ja kuka siitä vastaa? Kuinka määräytyvät julkisen ja yksityisen suhteet? Miten hallinnon ja oikeuden vuorovaikutuksen peruselementit toimivat käytännössä, kun julkisia tehtäviä yhtäältä ulkoistetaan ja viranomaisten toimivalta toisaalta vahvistuu? Teoksessaan Yleinen hallinto-oikeus Olli Mäenpää esittelee hallinto-oikeuden yleiset opit, peruskäsitteet ja oikeusperiaatteet sekä doktriinin lähtökohdat. Kirjassa käsitellään hallintotoiminnan perusasioita, kuten julkisen vallan käyttöä, viranomaisen toimivaltaa, julkisuutta, virkavastuuta, hallinnon oikeussuhteita ja oikeusturvaa. Yleiset opit tuovat käytännön juristille laadullisen lisän, joka ei käy ilmi pelkästään lakitekstiä lukemalla. Yleinen hallinto-oikeus on oikeudellinen yleisavain viranomaistoiminnan ytimeen ja julkisen vallan käytön oikeudellisiin perusteisiin. Se avaa julkishallinnon yleisiä puitteita ja auttaa ymmärtämään viranomaisten toiminnan mahdollisuuksia. Teokselle on tarvetta julkishallinnossa ja yliopisto-opetuksessa. Yleisellä hallinto-oikeudella on merkitystä yhteiskunnassa laajemminkin, kun hallintotehtäviä ulkoistetaan sote-uudistuksen myötä ja toisaalta viranomaisten toimivalta vahvistuu. Olli Mäenpää työskentelee hallinto-oikeuden professorina Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina, Kansainvälisen talousoikeuden instituutin johtajana, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäsenenä, tuomarina korkeimmassa hallinto-oikeudessa, Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtajana, Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan valvontaelimen jäsenenä ja Varsinaissuomalaisen osakunnan inspehtorina.

Rajat ylittävä ja verkostoituva eurooppalainen hallinto koostuu kansallisista viranomaisista, eurooppalaisista virastoista ja komiteoista sekä komission toiminnasta. Tämä monimutkainen ja -tasoinen hallinto tarvitsee oikeudellisia perusteita, pelisääntöjä ja laatukriteereitä toimiakseen kunnolla. Myös hallinnon kohteena olevat Euroopan kansalaiset ja yritykset haluavat olla perillä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Olli Mäenpään Eurooppalainen hallinto-oikeus -kirjassa esitetään yleiskuva niistä eurooppaoikeudellisista puitteista, joissa eurooppalainen hallinto kansallisella ja eurooppalaisella tasolla toimii. Siinä esitellään hallintoa koskevaa EU-lainsäädäntöä sekä EY:n tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä hallintotoiminnan keskeisten kysymysten kannalta.

Uusi yliopistolaki tekee yliopistoista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Se muuttaa olennaisesti niiden nykytilaa. Yliopistot irtautuvat valtiosta ja niistä tulee oman valintansa mukaan joko julkisoikeudellisia yhteisöjä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Tämän seurauksena mm.: - Lakiuudistus lisää yliopistojen omaa päätösvaltaa- Virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi, ja työnantajan neuvotteluoikeudet työehtosopimuksista siirtyvät yliopistoille. - Yliopistot saavat paremmat edellytykset hyödyntää pääomatulojaan ja hankkia lisärahoitusta lahjoituksin sekä liiketoiminnallaan. - Yliopistojen hallitusten kokoonpano muutetaan strategisen johtovastuun mukaiseksi.