Olli Seuri

Tiedonvälityksessä portinvartijalla tarkoitetaan tahoa,joka valikoi ja suodattaa kansalaisten ulottuvilla olevaa tietoa. Kyse on vallasta: kenellä on kykyä vaikuttaa siihen, mikä tieto tavoittaa kansalaiset ja kuinka sosiaalinen todellisuus rakentuu. Oli aika, jolloin portinvartijoina toimivat - niin hyvässä kuin pahassakin - ennen muuta poliitikot ja mediajohtajat. Sitten tuli internet, kaikki digitalisoitui ja maailman piti demokratisoituman. Kuinkas sitten kävikään? Uudessa kirjassaan Olli Seuri ja Hannu-Pekka Ikäheimo syventyvät teknologisoituneeseen nykyaikaamme suuren digimurroksen jälkimainingeissa. Käy ilmi, että portinvartijat eivät ole suinkaan kadonneet. Pikemminkin uudet portinvartijat ovat entistä vahvempia ja muodoltaan ovelampia. Demokratian suojeleminen edellyttää kansalaisilta ja päättäjiltä alati vankempaa ymmärrystä uusien teknologioiden yhteiskunnallisista vaikutuksista ja merkityksestä, jotta se, mikä vapaassa tiedonvälityksessä on arvokkainta, ei vaarantuisi. Näihin pohdintoihin lukijan tempaa mukaansa Portinvartijat.

En journalist gör intervjuer i en rad olika sammanhang. Ibland till en snabb nyhetsartikel som ska ut på sajten direkt, andra gånger till ett reportage som ska publiceras eller sändas längre fram i tiden. Under intervjun är det mycket att hålla reda på och det är lätt att tappa tråden. Journalisten ska leda intervjun, tänka på vinkeln, ställa följdfrågor, anteckna eller spela in, och också möta olika slags intervjupersoner. Målet är att få relevanta och bra svar som går att använda, men det är inte alltid lätt att lyckas. I boken ”Öppna frågor – en guide till bättre svar” delar journalisterna Olli Seuri och Andreas Mattsson med sig av sina och andra journalisters erfarenheter och ger läsaren en förståelse för grunderna i konsten att intervjua genom att tillämpa ett helhetstänk som inkluderar så mycket mer än frågorna som ska ställas. Detta går att använda oavsett om intervjuerna ska användas till en artikel, direktsändas eller spelas in. Författarna ger konkreta tips inför, under och efter en intervju, och lyfter även in den journalistiska intervjun i ett historiskt och samhälleligt sammanhang. Öppna frågor är en bearbetning till svenska av den finländska boken Avoin kysymys – haastattelun käsikirja av Olli Seuri, utgiven 2020 av Vastapaino förlag. Den svenska boken har omarbetats och utökats i samarbete mellan de båda författarna Olli Seuri och Andreas Mattsson. Olli Seuri är fil. dr i samhällsvetenskap och journalist vid Finlands public service-bolag Yle samt medieforskare vid Tammerfors universitet. Han har bland annat fått Stora Journalistpriset i Finland 2017 och har tidigare undervisat vid Fakulteten för informationsteknik och kommunikation vid Tammerfors universitet. Andreas Mattsson är universitetsadjunkt och programansvarig för Journalistutbildningen vid Lunds universitet samt doktorand vid Samhällsvetenskapliga fakulteten vid Helsingfors universitet. Han har tidigare arbetat som journalist på olika redaktioner i Sverige samt som frilansjournalist.

Haastattelu on yksi toimittajan tärkeimpiä työkaluja. Aina sen käyttö ei ole helppoa. Haastatteleminen on taito, jota voi kehittää paremmaksi. Palkittu toimittaja Olli Seuri johdattaa lukijan haastattelun maailmaan. Hän riisuu sen kaikesta ylimääräisestä. Toisinaan haastattelu on tiivistunnelmaista suoraa lähetystä, välillä sitaattien keräämistä haastateltavalta. Kirja jatkaa siitä, mihin Olli Seurin Avoin kysymys -podcast jää: Se tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan journalistiseen haastatteluun. Käsikirja korostaa ja painottaa journalistisen työn erityisyyttä ja tärkeyttä. Nyt tarvitaan faktoihin ja totuuteen sitoutuneita haastattelijoita kipeämminkuin koskaan. YTT Olli Seuri (s. 1983) tunnetaan Ylen ajankohtaisohjelmien ja vaalitenttien tekijänä. Hänet on palkittu sekä Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla että Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla. Hän on myös mukana teoksessa Totuuden jälkeen - Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana.

Vuonna 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian EU-kansanäänestyksen seurauksena syntyi laajalti jaettu tunne siitä, että politiikan tekemisen tavat ja julkisen keskustelun säännöt olivat muuttuneet pohjiaan myöten. Tunteet ja räikeät valheet jättivät faktat jalkoihinsa. Oli siirrytty totuudenjälkeiseen aikaan. Maailma ei kuitenkaan muuttunut vuodessa. Totuudenjälkeisen ajan keskeiset ajurit - yhteiskunnallinen polarisaatio ja teknologinen kehitys - olivat muokanneet maaperää vuosikymmenten ajan. Ne ilmenivät perinteisen median ja asiantuntijuuden kriisinä, vanhojen hierarkioiden murtumisena ja verkostojen vallan kasvuna, sekä uusina julkisuuden hallinnan keinoina. Räikeimmillään ilmiöt tulivat esiin Yhdysvalloissa, mutta samat voimat ovat käynnissä myös Suomessa. Totuuden jälkeen on ensimmäinen suomalainen yleistajuinen kokonaiskatsaus tähän murrokseen. Kirjassa tarkastellaan kriittisesti totuudenjälkeisen ajan ilmiöitä sekä niiden historiaa. Politiikan eri alueisiin syventävät tapaustutkimukset paljastavat suomalaisen julkisen keskustelun karikot.